Day 5: Koh Phi Phi
Sain vihdoin selvitettyä saaren langattoman netin salaisuuden ja parilla eurolla pääsee tunniksi surffaamaan kämpiltä. Kuvia ei nyt ole luvassa, koska kaista on täällä uskomattoman tukkoinen 512. Tässäpä siispä viime päivien updatet:
Phi Phi:n vierailu senkun venyy ja paukkuu. Ei jaksettu vieläkään lähteä jatkamaan matkaa. Tai ei oikeestaan huvita lähteä roudaamaan tuota rinkkaa niin yhtään ja ainainen pakkaaminen on aika hanurista joka tapauksessa. Niimpä sitten otettiin vielä yksi yö lisää.
Eilen oltiin sen verran tehokkaita nahkan käryyttämisen lisäksi, että lähdettiin käymään läheisellä näköalapaikalla, kun kelattiin, että sehän on vaan mäki tai kaks ylöspäin. Olikin sitten aika hehheh -tilanne, kun loppupeleissä meidän pikkureissuun kuului tunti tarpomista. Eikä mitä tahansa marssimista, vaan ensimmäinen puoli tuntinen tiukkaa tallustamista ylämäkeen mutkaisia teitä ja viimeinen puolituntinen viidakkoseikkailua. Ja takaisinkaan ei vaan viitsinyt missään vaiheessa kääntyä, kun oli jo sinnekin asti tarponut. Onneksi ei ollut turha reissu kuitenkaan, vaan näköalat koko Phi Phin yli auringonlaskussa oli aika kohdallaan :)
Illalla mentiin sitten vielä Kaiuksen mieliksi kattomaan thainyrkkeilyä ja mun mieliks juomaan vaaleanpunaisia drinkkejä. Yöllä takaisin tullessa meitä odottelikin oikea yllätys huoneessa, kun keskellä lattiaa heilutteli mitälie tuntosarviaan iso torakka. Ja torakoillehan tulee luonnollisesti kiire, kun niiden kekkerit keskeytetään pistämällä valot päälle. Niimpä aloikin sitten ”cockroach hunt part 1”, joka kesti varmaan tunnin verran. Viimein se sneaky bastard sitten koitti hipsutella ovesta ulos ja sai meiltä kohteliaan pyynnön olla tulematta enää kengänpohjan muodossa.
Parasta oli kyllä vielä sekin, että lähdettiin tosiaan ajoissa takaisin nukkumaan, mutta luonnollisesti siitä ei tullut sitten yhtään mitään. Kun viimein torakkashow'n jälkeen sai pään tyynyyn, aloitti naapurien kukot vaihtamaan kuulumisia. Jotain vikaa niilläkin kyllä ajanotossa, kun kaverit alkaa muina miehinä kiekumaan joskus kahden-kolmen välillä yöllä. Onneksi sitten uni vei voiton ja ilmeisesti kukotkin kävivät viellä pikkuisille unosill jossain vaiheessa.
Phi Phi:n vierailu senkun venyy ja paukkuu. Ei jaksettu vieläkään lähteä jatkamaan matkaa. Tai ei oikeestaan huvita lähteä roudaamaan tuota rinkkaa niin yhtään ja ainainen pakkaaminen on aika hanurista joka tapauksessa. Niimpä sitten otettiin vielä yksi yö lisää.
Eilen oltiin sen verran tehokkaita nahkan käryyttämisen lisäksi, että lähdettiin käymään läheisellä näköalapaikalla, kun kelattiin, että sehän on vaan mäki tai kaks ylöspäin. Olikin sitten aika hehheh -tilanne, kun loppupeleissä meidän pikkureissuun kuului tunti tarpomista. Eikä mitä tahansa marssimista, vaan ensimmäinen puoli tuntinen tiukkaa tallustamista ylämäkeen mutkaisia teitä ja viimeinen puolituntinen viidakkoseikkailua. Ja takaisinkaan ei vaan viitsinyt missään vaiheessa kääntyä, kun oli jo sinnekin asti tarponut. Onneksi ei ollut turha reissu kuitenkaan, vaan näköalat koko Phi Phin yli auringonlaskussa oli aika kohdallaan :)
Illalla mentiin sitten vielä Kaiuksen mieliksi kattomaan thainyrkkeilyä ja mun mieliks juomaan vaaleanpunaisia drinkkejä. Yöllä takaisin tullessa meitä odottelikin oikea yllätys huoneessa, kun keskellä lattiaa heilutteli mitälie tuntosarviaan iso torakka. Ja torakoillehan tulee luonnollisesti kiire, kun niiden kekkerit keskeytetään pistämällä valot päälle. Niimpä aloikin sitten ”cockroach hunt part 1”, joka kesti varmaan tunnin verran. Viimein se sneaky bastard sitten koitti hipsutella ovesta ulos ja sai meiltä kohteliaan pyynnön olla tulematta enää kengänpohjan muodossa.
Parasta oli kyllä vielä sekin, että lähdettiin tosiaan ajoissa takaisin nukkumaan, mutta luonnollisesti siitä ei tullut sitten yhtään mitään. Kun viimein torakkashow'n jälkeen sai pään tyynyyn, aloitti naapurien kukot vaihtamaan kuulumisia. Jotain vikaa niilläkin kyllä ajanotossa, kun kaverit alkaa muina miehinä kiekumaan joskus kahden-kolmen välillä yöllä. Onneksi sitten uni vei voiton ja ilmeisesti kukotkin kävivät viellä pikkuisille unosill jossain vaiheessa.
Kommentit
Hyvää lomaa ja jos aalto tulee ni äkkiä puuhun!