Day 12: Koh Phangan (26.5.)
Nyt meinasi iskeä paha writer's block, kun halusin aloittaa päivän tarinat sanalla ”tänään”, mutta en sitten millään voinut, kun aiemmin oli jo muutamaan kertaan se valttikortti käytetty. Mutta nyt voin hyvällä omalla tunnolla kertoa, että tänään ollaan oltu pääasiassa tylsiä. Ja tänään oli myös loman ensimmäinen pilvinen päivä (whoo!), joka oli kuitenkin eilisen jälkeen ihan tervetullutta.
Enää ei aivot sulaneet niin pahasti lämmössä, että kyettiin ihan ajattelemaan paluutakin. Vietettiin siispä aamupäivä wlanin sisältävässä kahvilassa pohtimassa kotiinlähtövaihtoehtoja. Ei voitu mennä nettikahvilaan, kun yleensä nää nettipalveluita tarjoavat putiikit on myös matkatoimistoja ja vekkulit ovat sitten blokanneet kaikkien halpalentoyhtiöiden osoitteet. Kovasti olis haluttu piipahtaa Kuala Lumpurissa, mutta näillä näkymin se täytyy skipata, koska alkuperäisestä suunnitelmasta poiketin mentiinkin Phi Phille ja Railey Beachille.
Lennetään Tiger Airwaysillä perjantaina Phuketista Singaporeen ja sieltä sitten sunnuntai-iltana alkaa paluu kotiin. Ja huomenna lähdetäänkin sitten jälleen reissaamaan kohti Phuketia (seitsemän tuntia silkkaa namia tiedossa bussikyyteineen ja lauttoineen!). Lähimmät valtion omistamat kansainväliset lentokentät on Krabilla ja Phuketissa, joten pakko ottaa suunta sinne. Samuilta lentää vain Thai Airways ja Bangkok Air, joten hinnatkin oli sen mukaiset. Ei sentään viitti yli satasta pulittaa tunnin lennosta. Nyt päästään jollain neljälläkybällä HKT-SIN.
Lentolippujen buukkauksen lisäksi ollaankin sitten pöristelty skootterilla. Käytiin jälleen sapuskoimassa Phantip Marketilla (sinne siis kaikki syömään, jos tänne eksytte :), jossa siis löytyy ruokakojua joka lähtöön ja etenkin erittäin halpaan hintaan. Syötiin 40 bahtin sushit ja pakko sanoa, että oli huikean hyvää! Täällähän kala nousee suoraan merestä, joten ei tarvitse paljon pakastekamaa sushiinkaan tunkea. Ruokailun päälle sitten shoppailtiin tuliaisia ja vähän itsellekin pientä kivaa. Sen verran pientä, että pitää jo harkita, että lähettäisköhän sitä vaatepaketin Phuketista Suomeen menemään :)
Kun oli rahoista päästy eroon, lähdettiin vielä seikkailemaan ja etsimään vesiputouksia. Tai oikeestaan ne on lähinnä pieniä koskia tähän aikaan vuodesta, kun on tosiaan kaikki vedet matalalla. Aamulla oli tosta hotellinkin biitsiltä ranta karannut sadan metrin päähän, kun vielä yöllä se kohisi ihan pation vieressä. Mutta pääsia, että Kaius pääsi päristelemään skootterilla ihan koko rahalla vuorta ylös ja nähtiin mahtavia maisemia. Varsinaista viidakkotrekkausta taas siis.
Aikamoisella haikeudella ollaan jättämässä Koh Phangania taakse. Ollut kyllä aivan mahtava paikka, kun mestat ei ole täynnä turisteja ja saarta ei ole pilattu pykäämällä lomaresortteja vieri viereen. Hinnat pysyy mukavasti lapasessa, kun Samui vetää kaikki isotaskuiset länkkärit paikalle ja täällä pääsee vielä nauttimaan samasta elämästä, kuin paikallisetkin. Mutta täälläkin rakennetaan kovaa vauhtia ja varmaan parin vuoden päästä Koh Phangan alkaa houkutella pakettimatkaajaturisteja. Se on aina hyvä merkki, kun ei vielä näy satamassa lauttojen saapumisaikaan Samsoniteja rullailemassa :)
Enää ei aivot sulaneet niin pahasti lämmössä, että kyettiin ihan ajattelemaan paluutakin. Vietettiin siispä aamupäivä wlanin sisältävässä kahvilassa pohtimassa kotiinlähtövaihtoehtoja. Ei voitu mennä nettikahvilaan, kun yleensä nää nettipalveluita tarjoavat putiikit on myös matkatoimistoja ja vekkulit ovat sitten blokanneet kaikkien halpalentoyhtiöiden osoitteet. Kovasti olis haluttu piipahtaa Kuala Lumpurissa, mutta näillä näkymin se täytyy skipata, koska alkuperäisestä suunnitelmasta poiketin mentiinkin Phi Phille ja Railey Beachille.
Lennetään Tiger Airwaysillä perjantaina Phuketista Singaporeen ja sieltä sitten sunnuntai-iltana alkaa paluu kotiin. Ja huomenna lähdetäänkin sitten jälleen reissaamaan kohti Phuketia (seitsemän tuntia silkkaa namia tiedossa bussikyyteineen ja lauttoineen!). Lähimmät valtion omistamat kansainväliset lentokentät on Krabilla ja Phuketissa, joten pakko ottaa suunta sinne. Samuilta lentää vain Thai Airways ja Bangkok Air, joten hinnatkin oli sen mukaiset. Ei sentään viitti yli satasta pulittaa tunnin lennosta. Nyt päästään jollain neljälläkybällä HKT-SIN.
Lentolippujen buukkauksen lisäksi ollaankin sitten pöristelty skootterilla. Käytiin jälleen sapuskoimassa Phantip Marketilla (sinne siis kaikki syömään, jos tänne eksytte :), jossa siis löytyy ruokakojua joka lähtöön ja etenkin erittäin halpaan hintaan. Syötiin 40 bahtin sushit ja pakko sanoa, että oli huikean hyvää! Täällähän kala nousee suoraan merestä, joten ei tarvitse paljon pakastekamaa sushiinkaan tunkea. Ruokailun päälle sitten shoppailtiin tuliaisia ja vähän itsellekin pientä kivaa. Sen verran pientä, että pitää jo harkita, että lähettäisköhän sitä vaatepaketin Phuketista Suomeen menemään :)
Kun oli rahoista päästy eroon, lähdettiin vielä seikkailemaan ja etsimään vesiputouksia. Tai oikeestaan ne on lähinnä pieniä koskia tähän aikaan vuodesta, kun on tosiaan kaikki vedet matalalla. Aamulla oli tosta hotellinkin biitsiltä ranta karannut sadan metrin päähän, kun vielä yöllä se kohisi ihan pation vieressä. Mutta pääsia, että Kaius pääsi päristelemään skootterilla ihan koko rahalla vuorta ylös ja nähtiin mahtavia maisemia. Varsinaista viidakkotrekkausta taas siis.
Aikamoisella haikeudella ollaan jättämässä Koh Phangania taakse. Ollut kyllä aivan mahtava paikka, kun mestat ei ole täynnä turisteja ja saarta ei ole pilattu pykäämällä lomaresortteja vieri viereen. Hinnat pysyy mukavasti lapasessa, kun Samui vetää kaikki isotaskuiset länkkärit paikalle ja täällä pääsee vielä nauttimaan samasta elämästä, kuin paikallisetkin. Mutta täälläkin rakennetaan kovaa vauhtia ja varmaan parin vuoden päästä Koh Phangan alkaa houkutella pakettimatkaajaturisteja. Se on aina hyvä merkki, kun ei vielä näy satamassa lauttojen saapumisaikaan Samsoniteja rullailemassa :)
Kommentit