@ Isla Cozumel

Dodih, sitten ehtii taas ripeästi naputella hetkisen suihkuvuoroa odotellessa, kun tietää mitä se on seitsemän daamin huoneessa ja yhdellä suihkulla. Tarinat siis jatkuvat:

Pysähdyttiin Valladoidin kaupungissa lounastamassa ja jätskiä syömässä, kun luonnollisesti turistit olivat sulaa muka-ilmastoituun autoonsa. Jotenkin meillä ei ollut siinä mikään kamala kiire, kun matkaa oli jo reilu muutama tunti tehty ja Lonely Planetin mukaan Chichen Itza olisi auki ainakin viiteen. Totuus olikin sitten paikan päällä vähän toisenlainen, kun oltiin mestoilla puoli viiden maissa ja olivat kovasti laittamassa lappua luukulle. No, loppupeleissä ei tarvinnut sitten maksaa sisäänpääsyä (166 pesoa!) ja vähän por favoria ja turistikorttia heiluttelemalla sitten saatiin tiukalta portinvartijamammalta lupa hipsutella raunioille puoleksi tunniksi.

Ehtihän siinä sellaisen yleiskatsauksen suorittaa,  mutta totuuden nimissä on toki sanottava, että olisihan siellä ollut enemmänkin nähtävää, kuin pikakierros keskellä pihaa. Jääpä jotain sitten ensi Meksikon reissuinkin ;) Lähdettiin sitten aika suorilta jaloilta paluumatkalle, jolloin ajateltiin pysähtyä jossain cenotessa, joita täällä on yllinkyllin. Kyseessä siis valtavia kalkkikiviluolia, joissa on uitavaa vettä, luonnollinen kattovalaistus ja puut senkun kasvattavat sille kipolle juuriaan. Ajatus taas hyvä kymmenen pistettä, mutta toteutus heikompi. Nämä kun eivät osaa tiellä laittaa opasteita muuhun, kuin töyssyihinsä ja ei lähdetty sitten sen enemmän etsimäänkään mihin mahtavat olla piilotettu.

Tultiin iltamyöhään takaisin Playa Del Carmeniin, jossa porukallemme oli buukattu varsin, noh, nuorisohenkinen hostelli :D Vaikka omistaja oli joku papparainen kuusissakymmenissä, niin näköjään se nuorisohenki tarttuu ihan vaan mestoilla hengailemalla. Siinä sitä sitten menikin ilta erilaisia tekilapaukkuja maistellen ja jälleen kerran jotenkin se nukkuminen jäi toisarvoiseksi. Mulla kun oli käynyt vielä lisänumeroarvonnassa sen verran hyvä tsägä, että sain ikkunan vierestä alapunkan, joka oli ihan jees ennen aamuruuhkaa. Sitten sieltä tuli kaikki pakokaasut niskaan rekkojen suhaillessa ohi, joten aloitin sitten puhelimella näpyttää tuota edellisestä viestiä :)

Tänään vaihdettiin residenssiä Playa del Carmenin edustalle Isla Cozumelille ja meinasi vähän alkaa lautalla kurkkua kuivata: ihanko ois ollu Kanarialle menossa, mutta suomifanien sijasta laiva on lastattu jenkeillä. Täällä sitä nyt sitten ollaan, jenkkien Kanarialla turistina turistien joukossa. Enemmän tosiaan viihdyin Isla Holboxilla ja Isla Mujeresilla, kuin täällä sillisalaatissa. Tästäpä siispä vinkkiä Meksikon matkaajille, Cancunissa, Playalla tai Isla Cozumelilla ei ole mitään nähtävää. Ellei tietysti fiilistele jo muutenkin Espanjan saaria valmiiksi. Lihapullathan täältä vielä puuttuu.

Päiväaktiviteettina harjoitettiin tänään snorklausta. Otettiin tuollainen 350 peson venereissu siihen ja oli juu ihan jees. Tosin ei ne parhaimmat korallit mitä täällä pitäisi olla, mutta jokatapauksessa kauniita kaloja yllinkyllin. Isoja ja värikkäitä. Ja näköjään turisteista kiinnostuneita, kun ilmeisesti ovat tottuneet jotain leipää niiltä saamaan.

Se on kuulkaas semmoinen juttu, että tämäkin reissu alkaa lähentyä loppuhuipennusta. Meidän osalta se ehkä vähän valitettavastikin kuluu Playa del Carmenissa (koska mielummin olisin yhäkin siellä Mujereksella :), mutta eiköhän siitäkin jotain legendaarista puristeta ulos :D Ulkona ei olla esim. ehditty käymään kertaakaan kunnolla, joten se puoli varmaankin korjaantuu sitten viimeistäään lähipäivinä. Ohjelmaan pitäisi vielä mahduttaa päiväreissu Tulumiin, jossa jälleen turkoosia  vettä ja jotain raunioita.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ko Lanta

Niin pitkällä kuin carambola kasvaa