Vamos a la playa!
Tätä läppää on viime päivinä kuultu ihan riittävästi, näinkun Playa del Carmenissa ollaan. Tai Playalla ihan vaan kavereiden ja meksikolaisten kesken. Pääpiirteittäin täällä ollaan pyöritty playalla päivisin ja öisin, siis biitsillä rötkötystä ja iltaisin partyparty. Etenkin nyt, kun alkaa oikeesti loma loppua kesken ja oikeesti huomenna puolilta päivin lähtee jo paluu eka legi käyntiin, kun Tintin kanssa suuntaamme takaisin Mexico Cityyn. Siellä pistetään päät hostellin tyynyyn yhdeksi yöksi ja sitten könytään Madridiin koneeseen lauantaina. Mää oon jo ihan hetikohta Suomessa, yikes!
Isla Cozumelille mennessä meinasi tosiaan jo hikikarpalot nousta otsaan katamaraanilla, kun meno oli kuin Kanarialla. Setiä, tätejä, Samsonitejä, skootterin vuokrausta... Wuuuh! Ja sitähän se olikin ihan koko rahalla. Niin turre mesta kuin joku vaan voi olla. Käytiin sitten snorklaamassa, joka oli ihan kivaa, mutta aika vaatimattomat korallit. Ja eikä se nyt mikään ylläri ollut niin överi kuormitetulla ja hurrikaanien runtelemalla saarella. Korallit oli tosiaan hienommat Thaimaassa, mutta kaloja oli ihan mielettömästi ja kaikissa sateenkaaren väreissä. Näistä siis piste Meksikolle. Nähtiin mm. barrakuda hengailemassa ja olikohan se loro tai joku vastaava, kuitenkin erittäin koomisen näköinen iso kala, jolla oli vihreää huulipunaa. Hanna järjesti vielä lisäohjelmanumeron, kun huljutteli maskia meressä ajon aikana ja se luonnollisesti tippui sinne. Snorklausretken vetäjä joutui sitten sukellushommiin maskin pelastuksessa.
Meillä oli kiva hostelli Cozumelilla, olikohan se joku Hostellito tai vastaava. Aivan mielettömän upeat yhteiset tilat keittiöineen, loungeineen ja kattoterasseineen. Niimpä tehtiin sitten yhdessä illallista hostellilla sen sijaan, että olisi lähdetty kolaamaan pitkin kaupunkia muiden turistien perässä. Biitsin löytäminen on tällä saarella vähintäänkin mielenkiintoista, jos ei satu asumaan jossain all inclusive -putiikissa, jotka ovat rantaviivaa omineet itselleen. Jouduttiin siispä vuokraamaan auto tätä varten. Ja se auto... ai tsiisus, rallipelissäkään ei lähde yhtä hienot äänet, kuin sillä kaasua painaessa :D Siis se oli aivan karmea romu asiaa yhtään liioittelematta, mutta näköjään tehtävänsä kyllä suoritti oikein hyvin turreja kuskatessa. Ja mikä parasta, päästiin sinne rannallekin asti jopa. Siellä itseasiassa kuultiinkin, että jatkomajoitussuunnitelmat ko. illalle ja loppuviikolle meni uusiksi.
Näin tähänkin lomanpätkään on saatu draamaa ja juonenkäänteitä ihan riittävästi. Alkuperäinen suunnitelma kun oli, että buukataan joku hostelli Playalta viimeisiksi päiviksi, mutta se muuttui sitten "jonkun taloksi". Jengi oli täällä jo ihan varma tästä majoituksesta, eikä siispä kamalasti hätäillyt Isla Cozumelilla, vaikkei "johonkin" saatu yhteyttä. Sitten se selvisikin sopivasti tiistaina, että taloa ei olekaan, eikä "joku" tulekaan Playalle. Niimpä pikainen suunnitelma B käyntiin, etsimään nettiä ja surffailemaan majoitusvaihtoehtoja. Meinasi olla aikamoinen tehtävä, kun nythän on siis meksikoilaisten Santa Semana (koulut kiinni koko pääsiäistä edeltävän viikon, joten reissu maistuu lokaaleillekin). Lisämaustetta tähän toi tietysti populaation määrä, kun piti löytää mahdollisimman halpaa ja hyvää kuudelle. Löydettiin onneksi sitten hotels.comista viime hetken diili aika nasevalla hinnalla (450e, 6 henkeä, 3 yötä).
Hinta oli itseasiassa niin hyvä, että saapuessa respa alkoi nikottelemaan. Että haluavat ennemmin perua varauksen, kun antaa tuolla hinnalla huonetta. Tähänhän me ei meinattu suostua, kun illalla ympäri Playaa kolaaminen rinkka selässä oli jokaisen toivomuslistalla. Loppupeleissä se meidän huone olikin sitten jonkinlainen junior suite kuudelle kahdella kylppärillä. Tädiltä saa yhä pahaa silmää, kun siitä respan ohi kävelee, joten taitaa se yhäkin kirvellä :D Vikaksi yöksi jouduttiin sitten vaihtamaan kahteen kahden hengen huoneeseen, mutta eiköhän tän kestä, kun aiemmat vietettiin vähän ylellisemmin.
Isla Cozumelille mennessä meinasi tosiaan jo hikikarpalot nousta otsaan katamaraanilla, kun meno oli kuin Kanarialla. Setiä, tätejä, Samsonitejä, skootterin vuokrausta... Wuuuh! Ja sitähän se olikin ihan koko rahalla. Niin turre mesta kuin joku vaan voi olla. Käytiin sitten snorklaamassa, joka oli ihan kivaa, mutta aika vaatimattomat korallit. Ja eikä se nyt mikään ylläri ollut niin överi kuormitetulla ja hurrikaanien runtelemalla saarella. Korallit oli tosiaan hienommat Thaimaassa, mutta kaloja oli ihan mielettömästi ja kaikissa sateenkaaren väreissä. Näistä siis piste Meksikolle. Nähtiin mm. barrakuda hengailemassa ja olikohan se loro tai joku vastaava, kuitenkin erittäin koomisen näköinen iso kala, jolla oli vihreää huulipunaa. Hanna järjesti vielä lisäohjelmanumeron, kun huljutteli maskia meressä ajon aikana ja se luonnollisesti tippui sinne. Snorklausretken vetäjä joutui sitten sukellushommiin maskin pelastuksessa.
Meillä oli kiva hostelli Cozumelilla, olikohan se joku Hostellito tai vastaava. Aivan mielettömän upeat yhteiset tilat keittiöineen, loungeineen ja kattoterasseineen. Niimpä tehtiin sitten yhdessä illallista hostellilla sen sijaan, että olisi lähdetty kolaamaan pitkin kaupunkia muiden turistien perässä. Biitsin löytäminen on tällä saarella vähintäänkin mielenkiintoista, jos ei satu asumaan jossain all inclusive -putiikissa, jotka ovat rantaviivaa omineet itselleen. Jouduttiin siispä vuokraamaan auto tätä varten. Ja se auto... ai tsiisus, rallipelissäkään ei lähde yhtä hienot äänet, kuin sillä kaasua painaessa :D Siis se oli aivan karmea romu asiaa yhtään liioittelematta, mutta näköjään tehtävänsä kyllä suoritti oikein hyvin turreja kuskatessa. Ja mikä parasta, päästiin sinne rannallekin asti jopa. Siellä itseasiassa kuultiinkin, että jatkomajoitussuunnitelmat ko. illalle ja loppuviikolle meni uusiksi.
Näin tähänkin lomanpätkään on saatu draamaa ja juonenkäänteitä ihan riittävästi. Alkuperäinen suunnitelma kun oli, että buukataan joku hostelli Playalta viimeisiksi päiviksi, mutta se muuttui sitten "jonkun taloksi". Jengi oli täällä jo ihan varma tästä majoituksesta, eikä siispä kamalasti hätäillyt Isla Cozumelilla, vaikkei "johonkin" saatu yhteyttä. Sitten se selvisikin sopivasti tiistaina, että taloa ei olekaan, eikä "joku" tulekaan Playalle. Niimpä pikainen suunnitelma B käyntiin, etsimään nettiä ja surffailemaan majoitusvaihtoehtoja. Meinasi olla aikamoinen tehtävä, kun nythän on siis meksikoilaisten Santa Semana (koulut kiinni koko pääsiäistä edeltävän viikon, joten reissu maistuu lokaaleillekin). Lisämaustetta tähän toi tietysti populaation määrä, kun piti löytää mahdollisimman halpaa ja hyvää kuudelle. Löydettiin onneksi sitten hotels.comista viime hetken diili aika nasevalla hinnalla (450e, 6 henkeä, 3 yötä).
Hinta oli itseasiassa niin hyvä, että saapuessa respa alkoi nikottelemaan. Että haluavat ennemmin perua varauksen, kun antaa tuolla hinnalla huonetta. Tähänhän me ei meinattu suostua, kun illalla ympäri Playaa kolaaminen rinkka selässä oli jokaisen toivomuslistalla. Loppupeleissä se meidän huone olikin sitten jonkinlainen junior suite kuudelle kahdella kylppärillä. Tädiltä saa yhä pahaa silmää, kun siitä respan ohi kävelee, joten taitaa se yhäkin kirvellä :D Vikaksi yöksi jouduttiin sitten vaihtamaan kahteen kahden hengen huoneeseen, mutta eiköhän tän kestä, kun aiemmat vietettiin vähän ylellisemmin.
Kommentit