Sawasdee!

Malesia on siis Langkawin osalta nähty ja siirtymä tällä erää Thaimaan puolelle tehty. Oikein sujuvasti ollaan orientoiduttu Thaimaan menoon ja fiillis suorastaan kotoisa tälle puolelle rajaa päästyä. Lähdettiin siis perjantaina speed boatilla Telagan satamasta iltapäivällä (120 myr per nenä yhteen suuntaan ja liput voi ostaa netistä kaks päivää ennakkoon) kunhan ensin oli valuutanvaihdosta saatu tukko harmaita hiuksia. Koh Lipellä ei siis ole automaattia, joten parempi tunkea taskut täyteen kahisevaa etukäteen ja Thaimaan valuutan löytäminen Pantai Cenangilta olikin enemmän kuin jännittävää. Kuahissa olisi toki ollut pankkeja, mutta auttamattomasti väärässä suunnassa, joten nyt piti pärjätä ilman.

Vasta kolmas putiikki tärppäsi ja sieltä saikin uskomattoman huonolla kurssilla käteistä kouraan. No, parempi sekin, kun lähteä ihan tyhjin taskuin pyörimään tuntemattomalle saarelle. Seuraaville tiedoksi, että jos päättää tehdä Langkawi -Koh Lipe siirtymän Telagasta (lyhyempi lauttamatka ja lyhyempi matka esim. lentokentälle), siellä on Maybankin valuutan vaihtopiste Petronaksen takana. Seuaavan kerran mekin tiedetään tämä ja toki sitä valuuttaa voi täälläkin vaihtaa ja saada nostettua hotelleissa 5% komissiolla :)

Matkaa saarten välillä on nelisenkymmentä kilometria ja se taittui speedboatilla 40 minuuttiin, joten ihan iloista haipakkaa siiinä vedettiin. Koh Lipellä ei onneksi ole vielä edes laituria (saati sitä lentokenttää), joten laskuvedestä ja veneen syväyksestä riippuuen matkustajat tyhjennetään ponttoonille odottamaan long tail boattien kuljetusta rantaan (ilmeisesti isommat Kuahista operoivat lautat kuuluvat tähän kastiin) ja pienemmät speed boatit pääsevät hyvään lykkyyn peruuttamaan rantaan, josta sitten pienellä kahlauksella perillä. Passit oli otettu jemmaan jo Malesian päässä, joten jonotettiin siinä biitsillä pienen maahantulokopin luukulle tunnistamaan omat passit ja ottamassa leimat ja vasta seuraavalta tiskiltä sai sitten vihdoin passin omaan kouraan asti.

Empäs muuten tiennyt, että jos tulee maateitse Malesiasta Thaimaahan, turistiviisumi on voimassa vain 14 päivää ( lentäen taitaa saada sen automaattisen 90 päivää). Omaan tynkäreissuun tämä ei vaikuta, mutta yhdet kanssatravellerit joutuivat jo miettimään mihinkä heittävät "visa runin", kun tarkoituksensa on vielä kolme viikkoa reissua jatkaa. Hat Yaissa taitaa olla lähin Thaimaan puolen lentokenttä, jota olisi voinut itsekin harkita poistumisreittinä, mutta mennään nyt kuitenkin Langkawin kautta.

Katto pään päälle oli buukattu Lipe Resortista, joka on osoittatunut ihan mukiinmeneväksi. Biitsille on matkaa kivenheiton verran ja a/c pitää ilman mukavasti 27 asteessa yötä päivää. Myös hintaan (n. 60e/yö) sisältyvä aamupalaa on oikein maistuva ja hyvin pärjää pitkälle päivää sen voimin. Ilmainen wlan toimii ainoastaan respa-alueella, mutta ihan mukava se on sielläkin naputella meren rannassa palmun alla. Muutenkin majoitus kannattanee buukata etukäteen ennen saarelle tuloa ainakin muutamaksi päiväksi, koska rinkan roudaaminen pitkin poikin saarta yli30 asteen lämpötilassa tuskin montaaa naurattaa. Täyttä tuntuu nimittäin tähän aikaan vuodesta olevan.

Koh Lipehän on siitä hauska saari, että tiet menevät vain saaren poikki, joten esimerkiksi tämä meidän resortti on saavutettavissa vain biitsiä pitkin kävellen. Autoja täällä ei ole, vaan paikalliset suhaavaat mopoilla ja muutamat tyyriimmät resortit kuskaavat asiakkaitaan golfautoilla. Varsin idyllinen asetelma siis. Mopoja saa tietty pitkkasen väistellä, mutta hyvin niiden kanssa pärjää. Saaren kävelee päästä päähän puolessa tunnissa, joten mistään kovin massiivisesta mestasta ei puhuta, mutta tekemistähän täällä riittää yllunkyllin siitä huolimatta.

Tähän mennessä ollaan käyty kahdesti tunnin hieronnassa (300bht), otettu ölppää merenrannalla loikoillen tähtien alla, uitu, snorklailtu hotlan edessä (ihan kiva, kun korallit alkaa n.20 metrin päästä rannasta), syöty hyvin ja riittävästi. Mitäs sitä muutakaan pieni ihminen tartteis.huomenna koitetaan ehtiä päivän snorklausretkelle, kun tässä lähistöllä on aivan upeita sukellus-ja snorklausmestoja Ko Tarutaon luonnonpuiston saarirykelmässä. Tarutaolla on muuten kuvattu yksi ensimmäisistä Selviytyjät -realitykausista, joten maisemat ovat vakuuttaneet suuremmallakin mittakaavalla.

Harmi vaan, ettätämäkin on katoava pikkuparatiisi. Tuntuu, että pahinta mitä näille saarille voi tapahtua, on joutua Lonely Planetin mainitsemaksi, kun turrevyöry on samantien käsillä. Sitähän sanotaan, että paras teko olisi olla vierailematta, mutta pakkohan se on itsekin omin silmin nähdä. Etenkin nyt, kun täällä on vielä jotain nähtävää. Kovasti tuonne rakennetaan jo bungalowia vaativampaan makuun mm. Omalla uima-altaalla, joten se on vaan ajankysymys kun täälläkin on laituri ja säännölinen lauttaliikenne. Ruotsalaisia täällä on jo nyt kyllästymiseen asti...

Hintataso täällä on turistimpaa kuin manner-Thaimaassa, mutta varsin edullista Malesian jälkeen. Ja ymmärtäähän sen, kun kaikki tuodaan tänne longtailboateilla yhteysalukselta. Vesipullovuorta purkivat eilisen päivää rannalta mopovoimin, joten puuhaakin siinä on. Mun ruokailut ovat maksaneet 100-160bht juoman kanssa, joten kympillä syö jo ihan kivasti päivän ja ottaa pari bisseäkin. Kiinnostaa ihan satasella tän jälkeen lähtee kolmeks yöks Kuala Lumpuriin, mutta pakkohan sekin mesta on tsekkaa, kun näillä huudeilla pyöritään :)


tälläisistä näkymistä bloggaillaan tänään aamupalan päätteeksi

Kommentit

Anne sanoi…
Moi täältä kylmästä.
Viima ja pakkanen valtaa alaa.
Olisipa mukava saada kuvamateriaalia upealta snorklausretkeltä.
Terv. Anne ja Pekka

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ko Lanta

Niin pitkällä kuin carambola kasvaa

Koh Tao, viimeisiä viedään