Heipäheiii!
Reissu on sitten potkaistu onnistuneesti käyntiin ja tällä hetkellä odotellaankin siirtymää Malesian suuntaan lentolentällä. Tietenkään wifi ei täällä toimi, joten nettiin tämä päivitys pärähtää sitten kun ehtii. Silloin mekin toivottavasti ollaan biitsillä rötköttämässä ja nahkaa käristämässä.
Lähtö tosin sisälsi hienoisesti säämiehen aikaansaamaa dramatiikkaa, kun ystävällisesti tuttavallisesti talvi ja lumisade yllätti autoilijat pk-seudulla. Kiva oli duunissa lukea uutisia, et käytännössä juurikin mun kotimatka on kolaroitu umpeen niin kehä3 kuin Lahden tie akselilla. Niimpä suunnitelma b käyttöön ja kohti kotia kiertoreittiä. Puolen tunnin matkassa ei sitten mennytkään kuin 1,5h. Himaan tullessa siellä sitten odotteli ruoka valmiina,kämppä siivottuna ja lentokenttäkuljetus odottamassa lähtökädkyä - kiitos vaan porukoille, jotka olivat edellisenä iltana tulleet koiria hakemaan hoitoon meiltä asti :D
Menolennot meni varsin näpsäkkäästi uudenkarhealla 380:llä Frankfurtista. Matkaviihdykkeeksi saatiin myös varsin hämmentävä itävaltalaisneitokainen, joka fanitti sitä konetta sen verran hanakasti, että jopa Kaius lentokoneenystävä jäi heti alkumetreillä kakkoseks tässä skabassa. Veikkaisin, että tuon lennon aikana se ehti ottas ehkä n. 40 kuvaa siivestä ja maisemasta sen ympärillä ja kuulin useaan kertaan miten upeaa hänen mielestään on, että omalta screeniltä voi mm. katsoa koneen peräsimessä olevaa kameraa. Sillä lailla.
Sipaistiin taksilla (voitteko kuvitella, taksilla, reppureissaajat :D) hotellille ja siitä sitten metrolla keskustaan. Me oltiinkin jo ihan unohdettu, että nää paikalliset osaa olla aika töykeitä (vrt. Muut maat näillä main) ja olikin aika työlästä löytää istumapaikkaa food courtista, kun niiden mielestä on ihan ok varata koko kuuden hengen pöytä kolmelle. No, mahduttiin sitten monen kyselyn jälkeen yhteen pöytään ja saatiin haettua jättikatkarapuja naaman eteen. LoppuIlta menikin sitten vaan tepastellessa ympäriinsä muutaman suuntaa-antavan voimin, kun ei tarvinnut mitään nähtävyyksiäkään enää kiertää.
Nytpä siis karistetaan Singaporen tomut jaloista ja lähdetään katsomaan mikä pössis Malesiassa :)
Lähtö tosin sisälsi hienoisesti säämiehen aikaansaamaa dramatiikkaa, kun ystävällisesti tuttavallisesti talvi ja lumisade yllätti autoilijat pk-seudulla. Kiva oli duunissa lukea uutisia, et käytännössä juurikin mun kotimatka on kolaroitu umpeen niin kehä3 kuin Lahden tie akselilla. Niimpä suunnitelma b käyttöön ja kohti kotia kiertoreittiä. Puolen tunnin matkassa ei sitten mennytkään kuin 1,5h. Himaan tullessa siellä sitten odotteli ruoka valmiina,kämppä siivottuna ja lentokenttäkuljetus odottamassa lähtökädkyä - kiitos vaan porukoille, jotka olivat edellisenä iltana tulleet koiria hakemaan hoitoon meiltä asti :D
Menolennot meni varsin näpsäkkäästi uudenkarhealla 380:llä Frankfurtista. Matkaviihdykkeeksi saatiin myös varsin hämmentävä itävaltalaisneitokainen, joka fanitti sitä konetta sen verran hanakasti, että jopa Kaius lentokoneenystävä jäi heti alkumetreillä kakkoseks tässä skabassa. Veikkaisin, että tuon lennon aikana se ehti ottas ehkä n. 40 kuvaa siivestä ja maisemasta sen ympärillä ja kuulin useaan kertaan miten upeaa hänen mielestään on, että omalta screeniltä voi mm. katsoa koneen peräsimessä olevaa kameraa. Sillä lailla.
Sipaistiin taksilla (voitteko kuvitella, taksilla, reppureissaajat :D) hotellille ja siitä sitten metrolla keskustaan. Me oltiinkin jo ihan unohdettu, että nää paikalliset osaa olla aika töykeitä (vrt. Muut maat näillä main) ja olikin aika työlästä löytää istumapaikkaa food courtista, kun niiden mielestä on ihan ok varata koko kuuden hengen pöytä kolmelle. No, mahduttiin sitten monen kyselyn jälkeen yhteen pöytään ja saatiin haettua jättikatkarapuja naaman eteen. LoppuIlta menikin sitten vaan tepastellessa ympäriinsä muutaman suuntaa-antavan voimin, kun ei tarvinnut mitään nähtävyyksiäkään enää kiertää.
Nytpä siis karistetaan Singaporen tomut jaloista ja lähdetään katsomaan mikä pössis Malesiassa :)
Kommentit
Että nauttikaa...
Terv. Anne ja Pekka