Pakkausriemuja

Pakkausvaihe on miltei yhtä kivaa kuin muutto. Mulla on ehkä hienoinen taipumus lykätä ko. väistämätöntä ohjelmanumeroa aina viimeisille metreille, niinkuin tälläkin kertaa. Tokihan hyvin mietitty on puoliiks tehty, mutta kun ei ne pienen pienet ryttyiset listat loppukädessä sitä reppua kuitenkaan pakkaa, vaan ihan omin kätösin sekin on tehtävä.

Noh, nyt on sitten kymmenisen kiloa rinkkaa molemmilla ja olo on ihankuin aidolla sherpalla. Jakki vaan puuttuu ja sekin varmaan alkaa haista siinä vaiheessa, kun ollaan jossain hikisessä italialaisessa paikallisjunassa istumassa. Mutta ehdottomasti äänestän kyllä mahdollisimman pienen rinkan puolesta, koska se kuitenkin karsii kaikkein tehokkaimmin sitä turhaa rojua pois. Ei tartte pakata kahtakymmentä t-paitaa, kun ei ne mahtuis kuitenkaan mihinkään ja sais silti kantaa ne käyttämättömänä kotiin.

Huomenna sitten nokka kohti Saksaa viiksikarvat vipattaen!

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Heippa

Olen nyt mukana matkallanne ja juuri lukenut matkakertomustanne ja yritän onnistua tässä kommentoinissa.
Katsotaan tuleeko perille.
Anne

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ko Lanta

Niin pitkällä kuin carambola kasvaa