Graz (day 4-6)

*pus*

Grazin tunnetuin maamerkki kellotorni

Kaius ja Mave kiskomassa "riistohintaista" euron jätskiä.

Tekojärvi

Repun korjausta, kun Haltista lähtee sanka irti

Iloinen sukanostaja!

Jokaisen darrapäivän unelma, triljoona porrasta ja 30 astetta

60 sentin kyyti

Khyllä, hamekelit

Graz, tunnettu myös Arnold Schwarzeneggerin kotikaupunkina :>

Nyt on Grazit testattu ja nenät näyttää kohti Ljubljanaa. Kirjottelen tätä blogimerkintää itseasiassa juurikin junasta, kun uudemmissa junissa on pc-pistokkeet myös kakkosluokan vaunuissa. Toistaiseksi meillä on taas jälleen kerran oma loossi ja koitetaan parhaamme mukaan haista riittävän pahalle, jotta saatais pitää koppi keskenämme loppuun asti. Tempaistiin lähtiessä aseman kulmilla dönerit poskeen, joten eiköhän se onnistu...

Graz oli kyllä aikamoinen kokemus taas. Ei välttämättä turistiannin suhteen, mutta tulipa taas kohlailtua ihan normimeiningin mukaan jo ekasta päivästä lähtien. Kaiveltiin jotain nenää ilmeisesti niin keskittyneesti kaikki kolme, että missattiin viimeinen spora, joka meni Maven kämpän suuntaan. Eihän siinä sitten auttanut kuin ruveta selvittämään vaihtoehtoisia kulkuneuvoja ja hahmottelemaan bussien reittejä. Jengi puhuu täällä ihan mielettömän vähän englantia ja sitäkin huonosti, joten auttavalla saksalla tilanteesta kehkeytyi varsin jännittävä. Kuski vieläpä unohti sitten kertoa millon pitää nousta pois dösästä, jotta reissusta tulisi vieläkin mielenkiintoisempi.

Seuraava päivä startattiin hippaisen väsyneenä turistikierroksella ja päädyttiinkin Bergschlossille, pakolliselle linnoitukselle. Siinä 30 asteen porotuksessa ei kyennyt kiipeämään rappusia, joten satsattiin kokonaista 60 senttiä hissiin, jolla pääsi ylös muutamassa sekunnissa ja varsin hiettömästi. Fiiliksen vuoksi mentiin kyllä rappusia pitkin alas, kun kummasti vetovoimasta tulee yllättävää hyötyä.

Iltapäiväksi Maven vaihtariporukka oli suunnitellut reissun paikalliselle tekojärvelle 10 km päähän, joten me tietty oltiin undercover-wannabe-vaihtareita ja lähdettiin messiin kuokkimaan. Siellä tuli sitten pulikoitua ja syötyä pahaa frankfurteria, jonka maku jäi suuhun koko illaksi. Poislähdöstä se hauska sitten vasta alkoikin, kun odoteltiin siinä viimeistä bussia ja kävikin ilmi bussin kaartaessa paikalle, että eihän se mene ollenkaan Grazin suuntaan, vaan ihan toiseen kaupunkiin! Ollaan siispä jossain keskellä-ei-ihan-oikeasti-mitään ja bussi tekee taas yllätyksen. Ja selvyyden vuoksi, siinä oli myös ihan paikallisia alkuasukkaita, jotka oli menossa Graziin, joten pelkästään turistit ei nyt tupeloineet.

Bussikuski oli sitten reilu setä, kun parikymmentä silmäparia toljottaa pupillit lautasen kokoisina, että me ei päästä ikinä kotiin, että se heittää kaikki ilmaiseksi Karlstadin asemalle reitistä poiketen, josta matkaa voi sitten jatkaa junalla Graziin. Junassa oli vielä sellainen jekku, että se lähtisi ihan samantien ja jengin pitäisi juosta. Siinähän sitä sitten juostiin ja loikittiin raiteitten yli, kun selvisi, että juna oli aikalailla myöhässä ratatöiden takia. Lippujen ostin oli aikalailla haastava operaatio eikä siitäkään siispä tullut mitään. Alkuasukkaat sitten ystävällisesti junassa selvitti konnarille tän tilanteen, että turistit on hukassa ja ne ei osaa mitään ja bussi on kadonnut, niin konnari totes vaan ”OK” ja lähti pois mitään rahastamatta. Nice!

Ilta menikin sitten vaihtareitten kekkereissä ja baarin puolella aikalailla pitkäksi ja tää aamu tuli vähän yllättäen. Pientä jumitusta siispä ilmassa, mutta taisteltiin silti kamat kasaan ja itsemme ajoissa junaan. Meillä oli kivaa Grazissa ja tosiaan isot kiitokset Mavelle sängyn lainasta :) Isäntä itse kun nukkui käytävässä (siis ei rappukäytävässä, vaan aulassa :D) retkipatjan päällä, että me nasut saatais sitten nukkua ihan sängyssä. Palaillaan taas astiastolle Slovenian merkeissä, kun meillä on kuitenkin hostellissa netti tarjolla. Bis bald!