Päiväretki Ortigiaan – ruokaa, markkinoita ja sopivasti junassa istumista

Torstaina päätimme tehdä päiväretken Ortigiaan, joka on Syracusen vanha kaupunki. Sinne pääsee varsin näppärästi junalla. Lippu maksoi alle 12 euroa per suunta ja matka kesti vähän reilut kaksi tuntia.

Se ei ehkä kuulosta ihan naapurikylältä, mutta on hyvä muistaa, että ollaan kuitenkin Sisiliassa, joka on Välimeren suurin saari. Etäisyydet eivät siis ole mitään pikkupyrähdyksiä, ja siinä mielessä ei ehkä kannatakaan yrittää ahnehtia liian monta kohdetta yhdelle lomalle.

Junamatka oli kuitenkin helppo – junia meni suunnilleen tunnin välein, vaikka iltapäivällä aikatauluun tulee pieni tauko, jolloin mikään ei oikein liiku. Mutta käytännössä Ortigia on varsin vaivaton päiväretkikohde ainakin Taorminasta käsin.

Ortigian päiväohjelma

Ortigian ohjelma oli hyvin yksinkertainen:

• kävelyä
• kujien ihmettelyä
• maisemien katselua
• ja tietenkin syömistä

Vanha kaupunki on juuri sellaista Sisiliaa, jota kuvista odottaa: vaaleaa kiveä, pieniä kujia, aukioita ja meri, joka ilmestyy välillä kulman takaa täysin yllättäen. Siellä ei oikeastaan tarvitse tehdä mitään erityistä – riittää kun kävelee ympäriinsä.

Päiväretkien klassinen haaste: ruokailuajat

Päiväretkissä on kuitenkin yksi pieni logistinen haaste: ravintoloiden aukioloajat.

Italiassa lounasta tarjoillaan yleensä noin klo 12–15, minkä jälkeen ravintolat menevät kiinni ja avautuvat uudelleen vasta illalliselle noin kuuden jälkeen. Ja jostain syystä päiväretkeilijä onnistuu lähes aina liikkumaan juuri siihen väliin, kun keittiöt ovat kiinni.

Tällä kertaa kuitenkin onnisti.

Onnistunut myöhäinen lounas

Löysimme Ortigiasta oikein mukavan ravintolan, joka kuului siihen harvinaiseen kategoriaan paikkoja, joissa ruokaa tarjoillaan myös lounasajan jälkeen.

Tilasimme ensin ison antipastilautasen ja sen lisäksi kaksi hyvin paikallista pastaa. Pastat olivat juuri sellaisia kotitekoisen oloisia peruspastoja – yksinkertaisia mutta todella hyviä kalapastoja. Eli käytännössä juuri sellaista ruokaa, jota Sisiliassa toivoo saavansa.

Ruoan jälkeen siirryimme vielä jälkiruokadrinkeille ja tilasimme espresso martinit. Yllätykseksi niiden kanssa tuotiin pöytään todella iso vati erilaisia antipastoja.

Jos emme olisi juuri syöneet, se olisi ollut valtavan iloinen yllätys. Tässä tilanteessa se oli lähinnä koominen – pöytä oli täynnä ruokaa juuri silloin, kun kukaan ei enää pystynyt syömään mitään.

Mutta siitä tuli hyvä oppi: joissakin paikoissa pelkkä drinkki voi käytännössä korvata lounaan, jos mukana tulee tarpeeksi antipastoja.

Ortigian markkinat

Toinen kiva löytö olivat Ortigian markkinat. Vaikuttaa siltä, että siellä on markkinat lähes joka päivä – ainakin siellä oli selkeä markkina-alue.

Satuimme paikalle juuri siinä vaiheessa, kun kojuja oltiin jo vähän purkamassa, mutta vielä ehti hyvin tehdä pieniä löytöjä.

Myynnissä oli kaikenlaista, matkamuistotilpehööriä ja ruokatuotteita. Erityisesti maustekoju kiinnitti huomion. Sieltä tarttui mukaan iso pussillinen muun muassa:

• kuivattua chiliä
• kuivattua sofrittoa
• muutama valmis maustesekoitus pastaan

Nämä ovat yleensä parhaita matkamuistoja – sellaisia, joista on oikeasti iloa myöhemmin kotikeittiössä.

Lisäksi markkinoilla myytiin paljon valmiita pastakastikkeita purkeissa. Esimerkiksi puttanesca näkyi monessa kojussa sellaisena valmiina seoksena, jossa kaikki kastikkeen ainekset ja maut ovat jo mukana.

Päiväretken loppuarvio

Kaiken kaikkiaan Ortigia oli oikein mukava päiväretkikohde.

Junassa sai istuskella vähän yli kaksi tuntia suuntaansa, mutta matka oli helppo ja vaivaton. Jos Taorminassa alkaa jossain vaiheessa tuntua siltä, että kaipaa pientä vaihtelua, tämä on oikein hyvä vaihtoehto.

Sopiva määrä kävelyä, hyvää ruokaa, markkinoita ja maisemia – juuri sellainen retki, joka toimii hyvin lomapäivän ohjelmana.