Satumaiset matkat

Kuvittele tämä: Täysi kuu mollottaa pilvettömällä tähtitaivaalla, lämpöasteita illasta huolimatta se kolmisenkymmentä, ei kuulu mitään kaupungin tohinaa eikä pärinää, vaan korvissa humisee kilpaa sammakot, sirkat, gekot, riisipellolla lentelee kymmenittäin tulikärpäsiä ja sitten tästä kaikesta voi fiilistellä lillumalla omassa privatepoolissa. Eikä sen tartte olla kuvitelmaa täällä :) Eilen meilä oli kyllä ihan täydellinen loman lopetus. Aamupala oli tilattu huoneeseen, joten sapuskoitiin ihan kaikessa rauhassa. SIitä lähdimme sitten vasta yhdentoista ilmais3ella kyydityksellä keskustaan, teimme vähän turreilua esimerkiksi Monkey Forestissa, shoppailtiin tuliaisia, lounastettiin warungissa, käytiin tunnin hieronnassa ja itse nappasin päälle vielä vartalokuorinnan, ukkoskuuroa pidettiin drinkkilasien ääressä, takaisin villalle kuuden jälkeen, nautittiin talon tarjoamaa sitruunaruohoteetä paikallisten herkkujen kera, pikainen freesaus uimaaltaalla ja tähtien tuijottelua, kylvyssä lillunt...

Heräsin jo seitsemän pintaan kuuntelmaan tuota luonnon omaa "meteliä", joka täällä kaupungin melkeestä sivummalla on aikamoisen huumaava. Tollottelin riisipellolla pyöriviä maajusseja, kurassa tepastelevia ankkoja (tää oli minulle ihan uusi uutinen, että ankat tykkää tuolla pellolla rypeä ihan vapaina laumoina sapuskoimassa - nyt ymmärrän mistä paikallinen annos "dirty duck" on saanut nimensä)... Ysiltä oltiin tilattu aamupalaa huoneeseen ja sehän oli oikein maittava. Eiköhän sillä pääse vauhtiin tämän päivän turreiluihin kohti Monkey Forestia :)

Sanotaanko nyt näin, että tämäkin ryhmämatka alkaa lähennellä taasen kuuluisaa los loppua ja kahden hengen joukkiomme on rantautunut onnistuneesti  takaisin Balin sydämeen aka Ubudiin.  Kyyti piti olla Marina Skrikandin shuttlella ihan määriteltyyn osoitteeseen asti, mutta kuski ei sitten kai viitsinytkään muuta kun dumppaa minibussillisensa Ubudin keskustaan. Soittelin siitä sitten kyydityksen jatkopätkälle majoituksen puolesta ja onneksi siellä sattuikin kuski olemaan vapaalla jalalla niin pääsimme näpskästi villalle asti. Majapaikkana tällä erää Villa Padi Ubud, joka sijaitsee n kolmisen kilsaa Ubudin keskustasta. Loppumatka tullaan vieläpä golfbuggyllä, kun autolla ei perille asti körötellä. Oikein symppis pieni villahotelli, jossa taitaa olla 8 privaattivillaa omalla poolilla. Näköalat ovat riisipeltojen yli, joten hyvin vehreissä maisemissa siispä vietämme viimeiset pari yötä. Tänään meitä on laiskottanut sen verran, että tilattiin lounasta huonepalvelusta ja seuraavaksi...

Buenostardesta vaan kaikille! Täällä ollaan taas kohteessa ja tällä kertaa suuntana ei Las Palmas eikä Mallorca, vaan Gili Trawangan aka Gili T. Siirrettiin maalliset temppelimme tänne island hopping veneillä, jotka tekevät pari kiekkaa päivittäin kaikkien saarten väleillä. Lompakkoa tämä kevensi vaIn 30k rp. Ensivaikutelma mestasta oli kyllä todellinen hulina ja yikes, niiden kaikenmaailman teinien ja parikymppisten paljous. Tokihan saari on oikein viehättävä ja varmasti toimii erinomaisena lomanlähteenä, jos lojman prioriteetteihin kuuluu fantsut resortit tai sitten krebaus. Meidän tukikohdaksi valikoitui Agodasta taasen Villa Almarik, jossa yöhinta taitaa olla jotain viidenkympin luokkaa last minute dealilla. Ja ihan kyllä viidenkybän arvoinen majoitus. Tämä on vähän syrjemmässä megahulinoista ja huone on oikein tilava ja siisti. Erityisesti aasialaisessa mittakaavassa hulppea aamupalabuffa sai Kaiukselta vuolaita kehuja, joten pisteet sillekin siis. Minun mieltäni lämmitti myö...

Ocean5 kisutalonmiehemme :) Ennen reissua netistä Bali -juttuja lueskellessa sattui silmään useampi juttu, jossa eläinten kohtelu oli kuuma peruna. Niimpä hitusen kriittisellä silmällä tänne itsekin saavuin, että mikä boogie. Kuitenkin kansan sivistys mitataan sillä miten siellä kohdellaan niitä heikoimpia, ml. nuo nelijalkaiset ystävämme. Olin jo ihan valmis kävelemään ravintolasta ulos, jos siellä kovin kovakouraisesti kisuleita häädetään, mutta ilokseni tähän ei ole ollut tarvetta. Sanurissa oli paljon koiria jolkottelemassa etenkin myöhään iltapäivällä biitsillä, joten ihan hyvän yleissilmäyksen sai niiden kunnosta. Mitään kapisia, surkeita, arkoja luukasoja ei näkynyt, vaan reippaita, hyvässä lihassa olevia koiria, jotka leikkivät keskenään. Yllättävän paljon täällä näkyy myös koiria pantojen kanssa, joten omistajakin löytyy. Myöskään ihmisen suhteen niillä ei ollut mitään kyräilyä, vaan selkeästi saavat elää omaa elämäänsä hätistelemättä. Ehkä tähän on tullut viime aikoina joku m...

Emme ole saaneet mitään spektaakkelimaista aikaseksi tänäänkään. Ohjelma on sisältänyt lähinnä aamupalan syömistä, rantaravintolaan arskanottoon ja lounaalle, viiden-kuuden maissa asumukselle suihkuun ja siitä sitten auringonlaskiessa drinksuille ja illallistamaan. Ei siis mitään hirveän vaativaa päiväryhmiä nytkun on päässyt ihan loman makuun :) Ehkäpä seuraavaksi pari käytännön vinkkiä mahdollisille seuraaville Airin matkaajille: Ekan parin päivän majoitus meillä oli buukattuna Omah Gili -hotlasta, joka yleisvaikutelmaltaan ei ainakaan mätsännyt hinta/laatu -suhteensa puolesta. En tiedä oliko muun tasoiset majoitukset sitten parempia, mutta ainakin tuo "Limas Villa" on ylihintainen ratkaisu. Ja saaren sisäosissa olea moskeija on hitunen yllätys myöskin, sieltä kun tykätään kiljua aamuviiden jälkeen ja siitähän noi paikalliset kukotkin sitten innostuu :) Vinkkinä siis, että majoitus kannattaa ottaa rannasta, jotta etäisyyttä saa luonnollisestikin rukouskutsuihin, ell...

  Kaius on varautunut myös takatalveen!  ... Oikeesti täällä toivotaan, ettei se ny keksis tulla kipeeks tässä vaiheessa reissua.

Tällainen maisema tähän aamuun. Poltin tarkoituksella itteni sen verran pahasti, että päivä menee varjoissa.

Eilen räpylämme rantautuivat siis Gili Airille. Kolmesta Gilin saaresta tämä oli se kauimmaisin Balilta päin katsottaessa ja teknisesti jo Lombokia. Vieressä on toisella puolella Gili Meno, joka nimestään huolimatta on aikamoisen epä-Meno, varsin hiljainen siis ja sen takana vielä Gili Travangan, tuttavallisemmin Gili T. T:llä on ilmesesti Menonkin menot, koska sain tuossa aamulla raporttia sieltä, että käytännössä saari on ruotsalaisen teinien valtaama. Ewww.. eikö niille mikään riitä, ko Koh Lantakin on jo ilmeisesti tuon kansakunnan uusin siirtomaa. No, sinne siis jos menojalkaa vipattaa. Kai siellä joku ruotsivapaavyöhykekin on :) Mun valinta oli Gili Air ihan jo sillä perusteella, että on vähän tohinaa auringonlaskettua, muttei mitään megalomaanisia klubeja tai kansanliikkeitä. Jos paatilta poistumisten jakauma pätee, niin turisteista 90% on T:llä, 9% Airilla ja ehkä se prosentti sitten taiteilee itsensä Menolle. Turisteja täällä siis on, mutta ei riesaksi asti. Rantaravintolo...

Ruokalevolla aamun ahkeroinnin jälkeen. Kierrettiin saari ympäri aamusta, jonka jälkeen keskityttiin snorklauksen ihmeelliseen maailmaan. Täällä Gili Airlla on rantojen ympärillä upeita koralleja ja vaikka minkä näköistä fisua. Aamun erikoisuutena näimme kilpikonnan.. Iso jötkäle vielä! Satulla oli kamera matkassa, joten kattotaa saatiiko mitää todistusaineistoa. Nyt simmut kiinni hetkeksi ja aaltojen pauhe saa nukuttaa mut päikkäreille.

Eilen vuokrasimme siispä auton ja kuljettajan, koska Balin liikenne on jokseenkin hektistä noin niinkuin omin päin ajelevalle ja sen lisäksi paikallisen poliisin lompakon pohjaa voi kutitella ajoittain ja tulee tarvetta sakottaa länkkäreitä ties sun mistä. Muutamankin paikallislähteen tiedon perusteella 50k rp riittää kuittaamaan ns. sakkomaksun, mutta se nyt sen verran lähtökohtaisesti perberistä, ettei korruption tukeminen ole minun heiniäni. Nimpä paras ratkaisu oli saada puikkoihin joku lokaali, jolta saa siinä sivussa myös ilmaisia vinkkejä ja matkaopastusta. Hintoja on kait joka lähtöön, mutta ihan hotellimme respan kautta Kaius sai tarjouksen 600k rp, jonka sai helposti tingittyä 500k rp. Tämä reilu 30 euroa sisälsi siis koko huvin tulleineenja parkkimaksuineen, joten luonnollisesti siihen päälle on ihan kohteliasta tipata kunnolla. Kadulta kysellessä ihan randomtaksilta saimme myös tuon viidensadan taksan, mutta tokihan hitusen uudempi auto ja parempi kuskin kielitaito kallisti...

Temppeliapina

Satu maistelemassa paikallisia kahveja ja teetä.

Mitäpäs sitä ihminen juuri muuta lomalla, kuin nukkuu, laiskottelee ja syö. Jälkimmäinen etenkin tärkeässä roolissa. Meillähän on tosiaan sen verra mukava tilanne, että aamu alkaa myös ruuallisesti oikein iloisissa merkeissä. Tokihan kaikilla pitää olla kaksi kokkia kokkaamassa sopivaa aamupurtavaa,eikö? Sieltä vaan kysellään, että mitenkä munat ja kahvia vai teetä ja tuleeko täytetty lettu banaanilla ja ananaksella jne. Hyvin haastavia kysymyksiä toki heti aamuun. Onneksi suurempi valinta, nimittäin aamiainen itse on ilmoitettu kellonajan kera jo edellisenä iltana. Olemme´kokeilleet tässä jo koko listan läpi ja Kaiuksen ehdoton feivorit näyttäisi olevan amerikkalainen aamiainen: siiinä kun saa tarpeeksi muonaa. Talon palveluihin sisältyy myös iltapäivän pikku drinksut ja snackit. Hamillisti ollaan oltu vain yhtenä iltapäivänä snackaikaan kuvioissa, mutta nautimme näistä antimista senkin edestä. Kuten muissakin maissa, täältäkin olemme löytäneet paikallisten suosiman torin, jossa padat...

Tässä siis tämä kaikille vähän etelämpänä matkustaneille tuttu kutsuhuuto, joka on löydettävissä myös näiltä leveysasteilta. Kyllähän nyt aina pienet masaaaaasit pitää ottaa ja siihen kylkeen vähän muutakin hemmottelua. Tätä tekstiä näppäilenkin juuri pedikyydistä. Fiksataampa räpylät, niin jaksaa tepsutella loppureisunkin :) Tämän lisäksi (100k rp) olen ehtinyt kokeilla kokovartalohierontaa (60k rp) ja kasvohoitoa (60k rp). Jos siis tunnin hieronnan saa 4 eurolla, niin ei ihan kamalasta ryöstöstä puhuta. Asiakkaita täällä kun ei ihan pilvin pimein ole ja tarjontaa kuitenkin yllin kyllin. Niinpä nämä ystävälliset balilaiset tulevat uudelleen ja uudelleen juttusille kaupan toivossa. Joidenkin mielestä se voi olla ärsyttävää, mutta jos vertaa tätä tyyliä johonkin hitusen aggressiivisempiin krääsämyyntimiehiin turistirannoilla, niin mielummin minä juttelen mukavia näiden kanssa :)  Toki jos ei mitään aio edes ostaa, niin silloin tuhlaa vaan kaikkien aikaa. Mutta jos...

Dodiin. Meillä vierähtikin koko päivä biitsillä pötkötellessä, joten päivän d-vitamiinit on taatusti saatu ihan luonnollisin metodein. Aurinko ei ole täällä ainakaan nyt mitenkään polttavan kuumaa, vaan tarkenee kyllä loikoilla ilman varjoakin, mutta on se vaan varjon kätköissä aika paljon kivempi. Tällä hotelliryhmällä on rantsulla oma ravinteli ja sen aurinkotuolit ovat vapaasti ilmaiseksi asukkien käytössä. On siis jopa missä valita, paistaako afa tänään kivemmin omalla poolilla vai ihan meren rannassa. Pitkällisen tutkimusmatkailun tuloksena buukkasin majoituksen ekaksi kolmeksi päiväksi Ellora Villas -nimistä paikasta ja kuten aiemmin on voinut jo päätellä, valinta ei ollut ollenkaan huono. Taisipa kiilata vallan hienoimmaksi hotelliksi, missä ikinä on tullut oltua ja on tässä ehtinyt jo aikamonen näköistä ja -tasoista mestaa kokea. Näin off seasonina hintakin oli erittäin lompakkoystävällinen, kun kolmesta yöstä Agodan varauksella maksoin 324 euroa, joka tekee siis reilun hu...

Ei lisättävää :D

Reseptin ainekset: Tähtitaivas +25 puoliltaöin Oma privaattiuima-allas Sirkkojen sirinä Matkaajan file laitetaan lillumaan altaaseen tähtiä tuijottelemaan ja sen päätteeksi yksi kylmä juoma.