Pakettimatkailijat liikennekannalla
Pari päivää otettiin tuossa kärkeen lepiä niin pitkin yöunin, kuin altaalla varjon alla silmiä henkevästi lepuuttaen. Hirveen hyödyllisiä noi meidän harrastamat äänikirjat, kun jää aina kriittisiä osioita tarinasta kuulematta. Onneksi kuitennii kuunnellaan samaa kirjaa jakajalla, niin voi aina toiselta kysyä ja toivoa parasta, että mitä viimeisen puolen tunnin sisään tapahtui:D Mielensäpahoittaja on kuitenkin jo kunnialla kuunneltu molemmin korvin ja sitä myöten Emännän keittokirjan tärkeimmät reseptit hallussa;)
Eilen lähdettin sitten ottamaan Rethymnonia haltuun ja loppujen lopuksi päädyttiin Fortezzalle. Käytiin ihan sisällä asti ihmettelemässä minkälainen linnoitus se oikein kyykkää 22-päivän piirityksessä. Sieltä sitten luonnollisena jatkeena matka jatkui vanhan kauunginosan kortteleihin ja siellä on oikeastaan se Rethymnonin pointti. Kauniita pieniä kujia, pikkukauppoja, paljon kukkia, metallisia parvekkeita, pieniä tavernoja rakennusten sisäpihoilla.
Hitusen käytiin shoppaamassa käsityötä, kun sattui ihan nahkaliikenurkille, jossa takahuoneessa niitä tuotteita selkeästi tehtiin. Vyöstä 15e ei ole järin paha hinta, kun oletan sen kestävän aikapaljon enemmän kuin parin euron Kiina -kopio. Ruokapuolelta testattiinThe Lemon Garden, joka nimensä mukaan on ravintola sitruunapuiden alla sisäpihalla.
Tartuttiin molemmat paikalliseen menuuhun (20e), joka sisätikin ihan huikean määrän ruokaa: alkuun leipää parilla tahnalla ja aurinkokuivattuja tomaatteja, neljä alkuruokaa, viisi pääruokaa ja päälle vielä jälkkäri. Ja luonnollisesti koko komeus huuhdotaan vielä viinillä alas. Oli ihan tosi hyvää ja ehdottomasti kokeilemisen arvoinen, jos läpileikkaus paikalliseen keittiöön kiinnostaa! Maistettiin pääruokapuolella moussakaa, paria eri piirasta (toisessa juustoja toisessa pinaattia), yrttistä jauhelihapihviä ja jonkinsortin stifadoa.
Aiemmin ihastuttiin jo molemmat saganakiin, joka toimi erittäin hyvin leivän ja hyvän oliiviöljyn kanssa. Muutenkin tavoite on kyllä syödä sitä mitä paikallisetkin ja hyvin tässä on kreetalaisin mauin itseä hemmoteltu. Tänäänkin söin Paleohorassa tuoretta grillattua kalmaria ja noi tuoreet merenelävät vaan on jokaikinen kerta nam - ja nimenomaan tuoreena syötynä.
Tänään aamulla saatiin sitten VW EOS käyttöön kolmeksi päiväksi, joten viikonloppu meneekin sitten avoautolla kruisaillessa. Jo pelkästään tänään kilometrejä tuli ihan järkyttävät 350km, kun paikalliseen tapaan opasteet on hanurista ollakseen olemattomat, teitä poikki ja vieläpä sellaista kinttupolkua yllätyksenä, että Suomessa tuskin sellaista saisi edes tieksi kutsua :D Onneksi ilmastointi pelasi luonnollisesti ja valohoito oli taattua.
Reitistä nyt hitusen törkeä ja huonolaatuinen kuva suoraan Lonely Planetista, kun en jaksa poistua nyt hotlahuoneen terassilta sisätiloihin sen takia :D Tiet olivat toooooodella kapeita, kun vedettii tuolla vuoristossa ja kuten aiemmin todettua, niin opasteiden olemassa oloon ei voi luottaa eikä myöskään muuhun tiedottamiseen. Erityisen tarkkaan harkitsisin Paleohora-Elafonisi -pätkää, mikäli käytössä ei ole nohevaa maasturia ;) Vaihtoehtoisesti voi ottaa riskin ja kääntyä vuoristossa merkitsemättömälle tielle, joka näyttäisi siltä, että se on tehty kiertoreitiksi tuolle erittäin kyseenalaiselle reitille. Kreikkalaisilta vaan unohtunut tämä asia kyltillä mainita.
Mutta tulipa vedettyä oikein rallipelimaisemissa ja perille päästiin. Ehdimme toki siis käydä Haniassa pyörähtämässä, Samarian rotkolla, ihailtu maisemia ja suloisia pikkukyliä, jotka on käytännössä rakennettu ihan keskelle tietä, Paleohorassa, Elafonississa. Huomenna tavoittelemme kilometrimäärän puolittamista ja asfaltoituja reittejä ;)
Eilen lähdettin sitten ottamaan Rethymnonia haltuun ja loppujen lopuksi päädyttiin Fortezzalle. Käytiin ihan sisällä asti ihmettelemässä minkälainen linnoitus se oikein kyykkää 22-päivän piirityksessä. Sieltä sitten luonnollisena jatkeena matka jatkui vanhan kauunginosan kortteleihin ja siellä on oikeastaan se Rethymnonin pointti. Kauniita pieniä kujia, pikkukauppoja, paljon kukkia, metallisia parvekkeita, pieniä tavernoja rakennusten sisäpihoilla.
Hitusen käytiin shoppaamassa käsityötä, kun sattui ihan nahkaliikenurkille, jossa takahuoneessa niitä tuotteita selkeästi tehtiin. Vyöstä 15e ei ole järin paha hinta, kun oletan sen kestävän aikapaljon enemmän kuin parin euron Kiina -kopio. Ruokapuolelta testattiinThe Lemon Garden, joka nimensä mukaan on ravintola sitruunapuiden alla sisäpihalla.
Tartuttiin molemmat paikalliseen menuuhun (20e), joka sisätikin ihan huikean määrän ruokaa: alkuun leipää parilla tahnalla ja aurinkokuivattuja tomaatteja, neljä alkuruokaa, viisi pääruokaa ja päälle vielä jälkkäri. Ja luonnollisesti koko komeus huuhdotaan vielä viinillä alas. Oli ihan tosi hyvää ja ehdottomasti kokeilemisen arvoinen, jos läpileikkaus paikalliseen keittiöön kiinnostaa! Maistettiin pääruokapuolella moussakaa, paria eri piirasta (toisessa juustoja toisessa pinaattia), yrttistä jauhelihapihviä ja jonkinsortin stifadoa.
Aiemmin ihastuttiin jo molemmat saganakiin, joka toimi erittäin hyvin leivän ja hyvän oliiviöljyn kanssa. Muutenkin tavoite on kyllä syödä sitä mitä paikallisetkin ja hyvin tässä on kreetalaisin mauin itseä hemmoteltu. Tänäänkin söin Paleohorassa tuoretta grillattua kalmaria ja noi tuoreet merenelävät vaan on jokaikinen kerta nam - ja nimenomaan tuoreena syötynä.
Tänään aamulla saatiin sitten VW EOS käyttöön kolmeksi päiväksi, joten viikonloppu meneekin sitten avoautolla kruisaillessa. Jo pelkästään tänään kilometrejä tuli ihan järkyttävät 350km, kun paikalliseen tapaan opasteet on hanurista ollakseen olemattomat, teitä poikki ja vieläpä sellaista kinttupolkua yllätyksenä, että Suomessa tuskin sellaista saisi edes tieksi kutsua :D Onneksi ilmastointi pelasi luonnollisesti ja valohoito oli taattua.
Reitistä nyt hitusen törkeä ja huonolaatuinen kuva suoraan Lonely Planetista, kun en jaksa poistua nyt hotlahuoneen terassilta sisätiloihin sen takia :D Tiet olivat toooooodella kapeita, kun vedettii tuolla vuoristossa ja kuten aiemmin todettua, niin opasteiden olemassa oloon ei voi luottaa eikä myöskään muuhun tiedottamiseen. Erityisen tarkkaan harkitsisin Paleohora-Elafonisi -pätkää, mikäli käytössä ei ole nohevaa maasturia ;) Vaihtoehtoisesti voi ottaa riskin ja kääntyä vuoristossa merkitsemättömälle tielle, joka näyttäisi siltä, että se on tehty kiertoreitiksi tuolle erittäin kyseenalaiselle reitille. Kreikkalaisilta vaan unohtunut tämä asia kyltillä mainita.
Mutta tulipa vedettyä oikein rallipelimaisemissa ja perille päästiin. Ehdimme toki siis käydä Haniassa pyörähtämässä, Samarian rotkolla, ihailtu maisemia ja suloisia pikkukyliä, jotka on käytännössä rakennettu ihan keskelle tietä, Paleohorassa, Elafonississa. Huomenna tavoittelemme kilometrimäärän puolittamista ja asfaltoituja reittejä ;)
Kommentit