Zürich & Bern (day 28-30)

Bernin vanhaa osaa



Oikeesti näitä Sveitsin kuulumisia kirjoitellaan jo tiukasti omasta sängystä sateisesta Espoosta, mutta parempi se myöhään kun ei millonkaan... Muutenkin ollu viime aikoina vhään hiljaista näitten kirjoittelusessareitten kanssa, kun ollaan liidelty ihan tulessa paikasta a paikkaan b ja hyvä, että nukkua ehtii. Ja siinä vaiheessa, kun räpylät yltää näppikselle, niin aivot on lipsahtanut totaaliseen off-modeen, joka ei yleensä helpota kuin seuraavana aamuna - jos hyvin käy.

Pariisista käännettiin kärsät kohti Sveitsia paluumatkan merkiksi. Anna oli karannut hissunkissun duuniharjoitteluun Sveitsin maalle, niin yöpaikkakin sitten järjestyi varsin sulavasti. Päästiin oikein deluxepatjalle röhnöttämään, mutta ängettiin toki molemmat sitten vielä samalle yhden hengen patjalle, jotta tulisi sellainen oikea reissufiilis. Ja osaakohan sitä enää ees omassa 120 senttisessä sängyssä nukkuakkaan, kun ei välttämättä oo kokoajan toisen raaja tiellä :D

Startattiin Züricin valloitus ihan normikaavan mukaan ottamalla turistireitit haltuun. Sinäänsä kyllä hauska kaupunki, että ei mikään turistirysä, vaan sellainen ihmisen näköinen kaupunki. Vähän niinku sellainen, missä voi oikein hyvin asustella ja Anna ainakin sanoi tykkäävänsä Z:sta (näin se laiskuus iskee ihan yllättäen, kun en jaksa noita umlauteja naputella enää u:n päälle, niin Zürichista tuli Z ja Münchenista M ;) ihan hurjan paljon. Turistinäkövinkkelistä Z oli siis aika nopeasti koluttu, niin päästiin hengailuvaiheeseen. Just parasta, kun oon tosiaan Annaakin nähnyt ehkä vuonna miekka ja kirves, vaikka ei täällä Suomen päässä välimatkaa ole kuin joku 15 kilsaa.

Hengailuvaihe sit pääsikin venähtämään yllättävänkin pitkäksi ja jäi baaritkin tarkastamatta, kun kello väitti ihan vääriä lukemia siihen nähden, että mehän oltiin vasta päästy kunnolla vauhtiin. Kuulemma baarit on parempi jättääkin budjettireissuilla välistä Sveitsin kohdalla, koska parhaimmillaan klubille saa maksaa 30 frangia sisään (kurssi jotain 1.6) ja 17 frangia juomasta, niin saattaa siinä innokkaimmankin juhlijan hymy hyytyä lompakon kutistuessa varsin nopeasti. Eipä sitten jaksettu tunnin takia lähteä baariin asti noita hintoja katselemaan.

Päätös oli varmaan ihan hyväkin seuraavana aamuna, kun starttailtiin vähän tahmeasti uuteen päivään. Toiselle päivällä olikin sitten ohjelmoituna SC Bern - NY Rangers lätkämatsi Bernissä, johon me tietysti suuntasimme naama näkkärillä reilikortteja vingutellen. Eipä ole muuten normihintaiset liput mitään halpoja siinä linkkuveitsien maassa, kun tunnin junamatka olisi ollut jotain 50 frangia?! Voi hyvää päivää ja vielä pikkasen päälle, kävellen olisit jo perillä!

Bern oli myöskin aikalailla vekkuli kaupunki. Aikamoinen kyläpahanen siihen nähden, että se ainakin kovasti yrittää esittää maan pääkaupunkia, mutta oikein persoonallinen sellainen. Varsinkin kaupungin vanha osa oli kaikinpuolin oikein idyllistä maisemaa. Heitettiin muutaman tunnin tutustumisreippailut Berniin ennen illan matsia, mutta näköjään siinäkin ajassa ehti ihan kivasti.

Bern ei olis Bern ilman karhuja ja siksipä siellä on vielä yksi karhukuoppa. Ilmeisesti niitä on ollut joskus enemmänkin, mut nykyisellään kaupungissa on vain Paolo -nalle ja eläintarhassa sitten muut kaverit. Vähän kävi kyllä nallea sääliksi, mutta ei kai sillä pullat kuitenkaan mahdottoman huonosti olleet uunissa, kun se saa päivät pitkät vetää rypäleitä poskeen ja niiden eteen se osaa myös muutamia temppuja. Nalle osasi taputtaa tassuja ja vetää jotain hämäriä jooga-asentoja :>

Illan kohokohta oli kuitenkin tämä änärihenkinen lätkämatsi. Anna on ehkä maailman suurin Henkke Lundqvist fanittaja, joten siinä yksi hyvä syy siispä Bernin keikalle. Meillä oli halvimmat mahdolliset liput (nekin iloiset 55 frangia) ja niillä pääsi vain seisomakatsomoon. Bernin jäähallissa on kuitenkin sellainen omituisuus, että siellä on maailman suurin seisomakatsomo ja oli siellä muutamat muutkin meidän lisäksi. Seisomakatsomo oli myyty loppuun ja sinne mahtuu lähemmäks 12000 nenää. Sen lisäksi vielä nelisen tuhatta riistohintaista istumapaikkaa oli myyty matsiin, joten ei varmaan tarvitse erikseen mainita tunnelman olleen kohdallaan (tietty mainitsin sen jo :D). Vaikka kotijoukkue otti tyylipuhtaasti pataan 8-1, jaksoi paikalliset fanit mekastaa koko rahan edestä.

Sveitsissä ois kyllä ihan hyvin voinu viettää enemmänkin aikaa. Etenkin, ku vaikka kaikki muut ulisee, että kallista oooooooooon, ni ei se kyllä suomalaisen kukkarolle käy sen enempää kuin eläminen Suomessakaan (jos ei mee baariin eikä tankkaa bensaa). Jaja, ihmiset on tosi mukavia! Bernin juna-asemallakin joku jamppa sniikkaili siinä meidän ympärillä eka hetken ja sitten se tuli ulkomaalaisen murteella kysymään, että "Anteeksi, puhutteko te suomea?" Mehän tietysti ollaan ihan totaalisesti ":O" ja sitten selviää, et jäbä on tyttöystävänsä takia opetellut jossain koulussa suomea. Voi niitä tietty parempiakin valintoja tehdä ;) Z:n lähellä ois ollu Annan mukaan mielettömän kivoja kaupunkeja, johon ois omatkin räpylät kannattanu tunkea, mutta seuraavan kerran sitten. Ompahan ainakin syy lähteä, kun pitää päästä eroon mulle jääneistä 70 frangista ;)

Paolo -nalle ja joogat (se siis makoilee :>) Bern Rosegartenista Seisomakatsomo täynnä SC Bern faneja Sveitsin crew Zürichissa Z:n kujia

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ko Lanta

Niin pitkällä kuin carambola kasvaa

Koh Tao, viimeisiä viedään