Sirkkojen siritys ja gekkojen narskunta kuuluu lomaan

Minulle ne on ainakin oikean loman merkkejä, kun näin pimeyden tultua voi keskittyä silmien sijaan korviin. Patong on sen verran hälyisä, että siellä ei sirkkoja saanut korviin edes kuuntelemalla, niin ihana vihdoin päästä tropiikin keskelle! Matka on siis edennyt kakkosetapille, kun saavuimme tänään Koh Phi Phille. Matkalaukut jäi hotelliin ja pakattiin vain repulliset tavaraa, kun ei täällä oikeasti paljoa tarvitse tiistain ja lauantain välisenä aikana. 

Tätä postausta kirjoitellaan varsin mukavista tunnelmista. Aurinko on nelisen tuntia sitten laskenut vuorien taakse, mutta niiden profiili erottuu yhä hienosti, kun kajastus piirtää ääriviivat. Merellä siellä täällä häärää kalastusaluksia valoista päätellen, mutta muuten on kerrassaan tropiikin tunnelmat. Sää varsin leuto ja mukava, pieni tuulenvire. Terassi kiertää miltei koko bungalowin ja olemme ylimmässä rivissä rinteessä, joten sellainen 180 astetta laajakuva näkymä tästä tuohon lahdelle. Tähtiä on taivas pullollaan ja kuukin köllöttelee taivaalla. Väärinpäin tosin, kun täällä ollaan.

Lautta Phuketista maksoi 600 tbh per naama hotellikuljetuksella, joten varsin kohtuuhintainen. Satuttiin törmäämään suomalaisopiskelijapariskuntaan, jotka olivat lähteneet Aasiaan etäopiskelemaan kevääksi ja ei voi kun nostaa tuplapeukut täysin oikeasta valinnasta! Paikallisella sim-kortilla datapaketti onnniin edullinen, että luennoilla voi oikeasti olla missä vaan ja jos miettii jonkun pikkuyksiössä kököttämisen Suomen talvessa ja lämpimän Aasian välillä, niin ei tarvitse kovin kauaa pohtia. Lautoilla ollaan ennenkin törmätty suomalaisiin ja ihan loistavia paikkoja tutustua ja rupatella.

Majoitukseksi nappasin The Beach Resortin, joka on Phi Phi Donin kärjessä Long Beachin rauhassa. Käytännössä tänne tullaan longboatilla ja voin shortsitkin kastua rantautuessa. Parasta! Aika huima kontrasti Patongin vilinään, kun kello on 22 ja ei oikeasti kuulu muutakuin tuulen huminaan sirkkojen sirinää. Minun lomatunnelma tulee siitä kun on tämä äänimaailma, eikä tarvitse välttämättä laittaa vaatteita tai kenkiä ollenkaan päivän aikana. Tänäänkin on ihan sulavasti menty bikineissä ja farkkuhameessa päivästä iltaan. Normaaliaikaan Phi Phi on kallis näin pääsesonkina Thaimaan standardeilla, mutta koska turisteja on n. 30 prosenttia vähemmän normaalista, hinnat majoituksen osalta varsin maltilliset. Niinpä hyvin voi maksaa kahta hotellia samaan aikaan.

Huomenna aikomuksista käydä Phi Phi Laylla leffakuuluisa Maya Bay tsekkaamassa. Sehän on ollut jo 2018 asti kiinni, kun yliturismi vahingoitti alueen ekosysteemiä siinä määrin, ettei alunperin suunniteltu 4kk kiinniolo riittänyt mihinkään. Siitä tuli sitten 4v. Muuten ei palavia tarpeita itselläänkään sinne, mutta se aukesi uudelleen tuossa 1,5 vk sitten, joten vielä ehkä ehtii ennen isoja massoja. Ko.  saarihan näkyy suoraan tästä omalta terassilta hienosti myös. Ehkäpä myös jos pyörähtäisi Phi Phin kylällä ihmettelemässä mitä 13 vuodessa on muuttunut.

Muuten lomaohjelma on tässä melkoisen rento. Sunnuntaina kuitenkin jo kotiinpaluu häämöttää, mutta sinne on onneksi vielä aikaa. Lauantaihin asti nautimme täällä hiekasta varpaissa ja aaltojen kohinasta ennen Phuketin humua.