Retki Espanjaan: Madrid - Cordoba

YKesän takuuaurinko päätettiin lähteä hakemaan Espanjasta, tarkemmin ottaen akselilta Madrid-Cordoba. Varsin edukkaasti Finnair myi keväällä Madridin suoria, joten siihenhän me reippaat matkustajat sitten tartuttiin (250e). Matkakohteeks Tuulia oli valikoinut kohtuulämpöisen Cordoban, siis vähän jotain erilaista perusspaniaardikattauksessa. Maurilaista kulttuurien sekasoppaa siis!

Alkuperäisestä matkasuunnitelmasta poiketen viikon reissua piti lyhentää la-to, kun kaverin hääkutsu tuli juuri lippujen buukkauksen alla, mutta ehtiihän sitä jo tässäkin, kun on oikein tehokas. Ekaksi yöksi oli buukattu Hotel Paseio del Arte, joka osoittautui varsin fiiiniksi neljän tähden kokonaisuudeksi. Erityinen maininta queensize -kokoisesta parisängystä yhteisellä peitolla 😁 No, hyvin sitä mahtuu siihenkin kaksi näin kapoista pohjoismaalaista ja peitostakin riittää molemmille. Ja sekin oli kiva yllätys että huoneessa oli iso terassi, jossa jääkaappikylmä Jaume Serra suorastaan katosi kuiviin ikeniin.





Koska tämä stoppi oli pikainen yön yli luomien lepuutus, hotelli oli valittu puhtaasti hinnnan ja sijainnin perusteella. Lentokenttäbussilla pääsi femmalla Atochan juna-asemalle ja alle kilometrin etäisyyden vielä veskaakin vetelee perässään. Ja samaan hengenvetoon myös Cordoban juna lähti samasta paikkaa. Juna on varsin toimiva kuljetusmuoto, niitä menee usein ja kun kohteeseen pääsee n. 300 km/h parhaimmillaan, niin siinä ei kauaa nokka tuhise. Cordobaan tunti ja kolme varttia about siis. Lippu kannatti ostaa menopaluuna, koska säästö oli jo ihan kymppejä. Tosin aikomaamme junaan oli turistipaikat loppu, mutta turisti plussaan sai vähän tyyriimmällä istuimet. Plussassa leveämmät penkit, pistokepaikat, leffaa ja kuulokkeita. Junalippu taisi olla jotain 115e yhteensä.







Cordobassa majoitukseksi oli valittu Casas de la Juderia, jälleen vähän "parempaa seppälää" näin niinkun tuttuihin kriteereihin nähden. Loistava sijainti vanhan kaupungin reunalla ja hyvinkin kauniisti paikalliseen henkeen toteutettu monitasoinen huonekompleksi useine sisäpihoineen. Eikä hinnallakaan pilattu, kun kolme yötä irtosi alle 300 euroon kahdelta naamarilta. Jotta sinne asti päästäisiin, niin tottakai matka asemalta hotellille meni urheilun piikkiin ja pontevasti 40 asteen helteessä laukkuja tempoen etenimme kohti päämäärää siesta-aikaaan.





Kolmessa yössä ehti aika pikaiseen katsastaa valitun kattauksen nähtävyyksiä, shoppailla ja safkata hyvin. Erikoisimman paikallisen elämyksen saimme kyllä flamencoillallisen yhtedessä. Alkuperäinen ajatus "mennään syömään johonkin, jossa on jotain kivaa musaa" oli varsin yleistasoinen näkemys siitä mitä tuleman piti. Lainaan tähän suoraan kanssakärsijän näkemystä:

"Tänään on koettu korviahuumaava parituntinen flamenco-shöy, jonka kaltaista toista saa hakea (korvat soi vähintään viikon)! Laulajasetä huusi kovaa ja korkealta silmät rei'istään pullistellen, kitaristipoika näpytteli ja rämppäsi hurmioituneena ja tanssija tömisteli, tamppasi ja läpsi itseään niin mojovasti, että hiki tuli jo katsoessa.
Tapahtumapaikkana muuan cordobalaisravintola, jonka 70+ ikäinen tarjoilija oli mielensä syövereissä päättänyt, että meikä osaa espanjaa. Valitettavasti kaikki neljä osaamaani lausetta eivät sopineet tilanteeseen, mutta hommasta silti selvittiin kunnialla. Parasta oli, että espanjanopettajan opettama kädellä ilmaan huidottu laskunkirjoitusliike toimi kuin häkä! Tällä yhdistetyllä kielikylpy- ja kävelymatkalla suattaapi vielä muitakin jännittäviä tapahtumasarjoja tulla vastaan...
😆💃🎸🎶🇪🇸😎"





Varsin kelposta ruokaa on saanut mahan täytteeksi koko reissun ajan ja järkevään hintaan. Aamiainen kahvilla ja serranopäällysteisellä leivällä irtoaa paikasta riippuen 3-4e ja sillä on iha hyvä ponnistaa kohti lounasta. Lounasmestoista meidän suosikiksi pääsi Mercado Victoria, keväällä avattu food court alue puistossa vanhan kaupungin ulkopuolella.  Siellä siis jokainen voi kojuista poimia mielensä eväät ja juomiset ilman, että lompakkokaan liikaa rasittuu. Vai mitäpä tuumaat 2 euron Spritzistä tai 5,9e täytetty peruna itsevalituulla fyllingeillä? Kävimme siellä myös loppuiltapäivästä drinksuilla, kun mikään muu paikka ei luonnollisesti ollut auki. Pääasiassa aukiolot siis lounas 10-13:30 ja illallinen 19:30-23. 




Ilalliskohokohdasta vastasi Casa Rubio Juderian reunalla. Casa Rubio on varsin perinteikästä paikallista ruokaa valmistava ravinteli, jonka parasta antia on 21:30 aukeava kattoterassi. Paikalla on myös Michelin Guide maininta. Suuntasimme siispä kattoterassille paikallisten herkkujen pariin: alkuun hunajamunakoiso ja krokettitapakset, pääevääksi Tuulialle häränhäntämuhennosta ja minulle pitkäänhaudutettua porsaan kylkeä täydellisen rapealla kamaralla. Tämän lastauksen huuhdoimme alas kannullisella sangriaa ja sen verran täysi lataus, että herkulliset jälkkärit piti jättää nyt välistä ja pyytää lasku: alle 50e molemmilta.







Ostostelupäivänä suuntama kannattaa ottaa Centro Cordobaan. Sieltä löytyy ostoskaduilta putiikkia ihan joka lähtöön ja tuliaisetkin onnistuu nappaamaan kyytiin samalla reissulla. Jos ei muuten, niin El Corte Inglesistä. Näin heinäkuun lopulla sieltlä alkaa olla loppualennukset, joten suuressa osassa liikkeitä 50-70% hintalaput lämmittävät mieltä. Esimerkiksi itse löysin kaksi aivan loistavaa välikausitakkia -70% rekistä, jolloin näiden yhteishinta huikea 28e Sferassa. 

Cordoba oli vallan persoonallinen pikkukaupungin tuntuinen iso kaupunki, jossa hyvin saa kulumaan useampiakin päiviä. Asiat on suurimmaksi osaksi kävelyetäisyydellä ja syöminen varsin edullista, kun pistää tapaksia ta menu del dian huiviinsa. Ainakaan tähän aikaan vuodesta ei mitenkään erityisen turistien kansoittama, vaan kapeille kaduille mahtui hyvin. Tosin kuumuustakuu taitaa olla, parhaimmillaan mittariri näytti 45 astetta. Mutta ilmasto on täällä varsin kuiva, joten lämpö ei polttava tai läkähdyttävä kunhan muistaa sitä vettä kiskoa puoliraivolla. Niinjoo, englannintaito on täällä perinteikkäimmillä seuduilla huonompaa, joten helpoimmalla pääsee opettelemalla muutaman fraasin etukäteen.




Tällä hetkellä ollaan paluumatkalla Madridiin ja tässä junassa on hyvä tehdä pikainen blogipäivitys, kun noin muuten ollaan oltu aikalailla liikenteessä. Aktiivisuusranneke näyttää parhaimmillaan 20k askeleen päiviä, joten kelin huomioonottaen se meinaa illalla vähän ramaista. Ei siis runosuonikaan ole tulvinut, kun hotellilla mielessä kaksi asiaa: suihku ja koomaus. Haiskahtaa tosin siltä, että sama meno jatkuu Madridissakin vikoina päivinä :D



Kommentit

Anonyymi sanoi…
Terveisiä saaresta! Nälkä tulee juttua lukiessa...hyvältä kuulostaa ja näyttää.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ko Lanta

Niin pitkällä kuin carambola kasvaa

Koh Tao, viimeisiä viedään