Satumaiset matkat

Soon nyt kulkaas semmoin juttu, että tältä erää tämäkin rykäisy alkaa olla paketissa. Parhaillaan ollaan ajelemassa kohti Tallinnaa ja klo 17 iltalauttaa. Tartto oli jälleen kerran ihan kiva kaupunki – illalla käytiin tuijottelemassa nähtävyydet ja safkaamassa terdellä. Oli muuten superlämmin ilta, kun lämpömittari näytti yhdentoista maissa illalla vielä +28 astetta. Ja ei yhäkään niitä itikoita... Miten epäreilua tää voikaan olla, kun mää en niin välttis tartteis niitä hyttyskäisiä Suomessa, mut ehkä nää täällä tarviis? Yö nukuttiin Hotelli Pallaksessa, joka osoittautui oikein oivaksi vaihtoehdoksi (50e/huone Venere.comista). Sijainti erinomainen, helppo löytää, kävelykatu ja muutenkin keskustan actionit lähellä, isoja ostoskeskuksia naapurissa jne. Tasoltaan hotelli on ehkä jotain Cumulus -settiä, siis perussiisti ja peruspalvelut. Netissä oli rutistu hotellin aamupalasta, että soon huono, mutta jälleen kerran me oltiin toista mieltä. Varsin riittävä aamupala ja ruokaa oli tarpeeksi...

Riikan turistit Vanhan kaupungin aukio Lisää aukioita Pikkuisen kujaa Ja tällä me itseasiassa startattiin iltapäivä puistossa ;) Jälleen onkin hyvä hetki pistää asioita kirjoihin ja kansiin, kun körötellään mun pienen kultaisen salaman kyydissä kohti Tarttoa. Toisin sanoen, paluumatka on virallisesti alkanut. Tarkoituksena olisi hönkiä tarttolaista ilmaa vielä viimeisen illan/päivän ajan ja sitten lähteä Tallinnan suuntaan lastaamaan autoon nestemäistä helpotusta ennen kuin paatti starttaa kohti Länsisatamaan erittäin viihtyisää miljöötä huomenna iltapäivällä. Valittiin tällä kertaa eri reitti, joka erkani Via Balticasta aikalailla heti Riikan jälkeen. Ja sen verran voi kyllä sanoa, että sissos sentään missä kunnossa täällä voikaan tiet olla, jos niihin ei ole EU:n pelimerkkejä laitettu palamaan :D Se oli paikoitellen jopa hämmentävää, kun oli kuoppavaroituksia muutamalla seuraavalle kilometrille, vaikka itseasiassa koko hemmetin tie on yhtä kuoppavaroitusta. Näimpä nopeusrajoituksetk...

Ränsistynyt rantahotelli Jürmalassa Menopeli! Ja sitten taas uutta raporttia kehiin, kun taas voi hyvin mielin todeta, että ei menny eilinen ihan tasan suunnitelmien mukaan :D Ollaan kuitenkin päästy Latvian maaperälle ja Riikaan asti. Just nyt itseasiassa ollaan tien päällä kohti Jürmalaa, kun tässä on muutaman tunnin gäppi toisen hotelli check-out ja toisen check-in välissä. Eilen tosiaan heräiltiin vielä Pärnussa ja päivän ohjelmistoon kuului niinkin vaativat operaatiot kuin hieronnan löytäminen, biitsiä, syöminen ja ajo Latviaan. Vaikka meidän omassa Aisa -hotellissa ei ollut mitään palveluita, oli kuitenkin helppoa napata mistä tahansa spasta hieronta-aika samalle päivälle. Miltei päällekäiset ajat saatiin vielä iltapäivälle, jota ennen ehti hyvin grillata filettä auringossa. Sitten olikin kiva mennä hiekkaisena ja hikisinä möyhittäväksi, kun liha on jo lämmitetty valmiiksi ;) Nojuu, ainakin oma tunnin klassinen hieroskelu oli 25e arvoista, kun paikallinen Ritva otti ihan ronskei...

Alkuperäiseen reissusuunnitelmaan ei kuulunut ollenkaan Baltian suunta, vaan tarkoitus oli pakata kaaraan karvakorvat ja kaksijalkaiset ja lähteä valloittamaan Norjaan. Hauvaliinit eivät sitten läpäissetkään pakollista rabiesvasta-ainetestiä riittävillä pitoisuuksilla, joten se jätti sitten Ruotsin + Norjan pois laskuista, koska ne ois kuitenkin kivoja paikkoja lähteä ottamaan haltuun ihan koko perheen voimin. Noh, aina sitä jotain keksii ja tällä kertaa se jotain oli Via Baltica. Herätys oli tänäaamuna klo kuuden jälkeen ja sehän luonnollisesti aina piristää lomaa. Ei siinä vielä mitään, mutta mulle oli jotenkin ihan mahdoton järkytys herätä kotonta omasta sängystä ilman karvaisen aamukomitean pirteää vastaanottoa. Olipa todentotta tylsää, kun hauvat jäivät vielä Mikkeliin nauttimaan kesästä ja valkoisen koiranpennun seurasta. Sitä sitten hanurit ja kimpsutkampsut autoon plus suunta Länsiterminaaliin. Eckerö Linen kannella matka sujui varsin näppärästi aurinkoisessa k...

Nyt ois sitten Portugalit paketissa ja virallisen tilinteon aika. Tosin asiaa on viivästänyt uhkaavasti jatkuva kesäloma, joka vallan erotti minut ja ah-niin-armaan mäkkini toisistaan (kun tää meidän suhde ei oo vielä sillä tasolla, että oikeesti mökkisaareenkin sitä roudaisin ;), kun siellä on kaikki kuvatkin. Mutta jostain se on kai sitten aloitettava, myös tällä läppärinraadolla :D Loppurutistuksena lomalle päätettiin käydä kääntymässä Maailmanlopulla ja jatkaa siitä palvomaan taivaallista valoilmiötä päiväksi. Niimpä karavaanimme lähti toooooosi reippaasti matkaan pitkälti ennen kahdeksaa ja herääminen lomalla noin aikaisin luonnollisesti oli suoranainen ilo itse jos kullekin. Noooh, joissain asioissa on vaan pakko tehdä myönnytyksiä, kun Cabo da Rocaan päästäksemme ensin piti ottaa lähijuna Cascaisiin ja siitä taikoa itsensä vielä Sintran suuntaan menevään bussiin (403, viereisen kauppakeskuksen alta lähtee). Varmaan tunti ainakin tehtiin matkaa, mutta hämmästyttävintä tarinassa o...

Ja sitä mielenkohotusta on täällä fiilistelty kyllä enemmänkin lailla. Se oli jopa ehkä vähän yllätys, että miten oivaa sapuskaa täältä saakaan, kun aiemmat Lissabonin kävijät ovat tykkäilleet, että portugalilainen keittiö on aikasta hanurista. Toki osa syynsä on varmasti siinä, ettei varsinaisesti mitään portugalilaista keittiötä ole olemassakaan - lähinnä erilaisia paikallisia ruokia. Mutta ovatpa nekin meille maistuneet höystettynä muiden mantereiden eväillä. Seuraavassa muutamia paikkoja, jotka ovat jääneet positiivisellä tavalla mieleen: - Stravaganza : Todella hyvää italialaista. Mää tosin vetelin sisäfilettä kera perunagratiinin höystettynä höyrytetyillä vihanneksilla, joka oli parasta pihviä pitkään aikaan. Muiden daamien pastat aiheuttivat myöskin hyväksyviä nyökyttelyitä. Paikan kesäinen especial sangria on oli myöskin miellyttävä tuttavuus; sangriaa siis skumppaan tehtynä ja eksoottisilla hedelmillä maustettuna. - Origami : Huh miten hyvää sushia! Todella kiva, pieni paikka...

Tältä näytti maurien linnoitus maantasalta Jälleen on tän naisen loma sisältänyt hikistä haikkaamista ja kuten tavallista, jälleen niissä läpsyköissä. Ajateltiin maanantai uhrata Sintran haltuunottoon, mutta ei tosiaan vielä aamulla tiedetty mitä kaikkea sitä mahtaakaan päivän aikana tapahtua. Etenkin, kun allekirjoittanut ehti ehkä pari tuntia nukkua yön aikana, mutta ei pidä pikkuseikkojen antaa hiertää - lomalla kun ollaan. Sintraan voi sipaista näppärästi junalla Rossion asemalta abouttiarallaa 40 minuutissa (mitä se paikallislippu nyt kustantaa, 1.75e). Ja voi sissos sentään miten soma pikkukaupunki sieltä paljastuikaan :O Mulla ei henk.koht. ollu etukäteistietoa, että Lissabonin lähellä on noinkin hilpeät linnat, kun missä käytiin sitten turneet vetämässä. Aidot turistit olis luonnollisesti hypänneet bussiin heti juna-asemalta, mutta mepäs ei sitten sellaiseen yksinkertaisuuten otettu ollenkaan osaa, vaan lähdettiin reippaasti tepastelemaan kohti nähtävyyksiä. Siitä tulikin sitte...

Tänään olikin sitten ensimmäinen biitsipäivä mulle, kun mittareihin luvattiin jotain 35 ja 40 asteen välillä. Sitä varten piti siirtyä pois Lissabonista, koska täällä ei oikein ole päteviä rantoja. Saman ajatuksen oli toki saanut sitten ehkä n. 2 miljoonaa lissabonilaista ja pelkkään junalipun ostoon meni vissiin 40 min. Kyllä suomalaista korpeaa, kun tekstiviestiliputkin on keksitty... Noh, loppupeleissä päädyttiin sitten Estoriliin grillaamaan kylkeä. Grillaus tuntui olevan kaikin puolin onnistunut ja etenkin fileen voitelu kohdallaan, kun huolimatta ekasta kesän arskanottopäivästä ja porottavasta portugalilaisesta A:sta, ei punotuksia eikä muitakaan ei-toivottuja lieveilmiöitä. Nyt kello onkin jo hippaista päälle kolme yöllä ja mää tapan aikaa naputtelemalla konetta, vaikka pitäisi ehkä kiskoa unta pallukkaan. On vaan oikeesti aivan järjettömän kuuma (yölämpötila on saleen jotain kolmenkymmenen luokkaa) ja sen lisäksi mulle puskee jotain tautia päälle, kun saa olla jatkuvasti niistä...

Los kämppä! Kuva napattu parvelta (jossa on pyöreä parisänky...) ja sen lisäksi pohjakerroksessa on vielä yksi makkari. Belemin luostari/kirkko Sama sisältä Iloiset matkailijat poseeraamassa Belemin tornin juurella (kuriositeettina, toiminut myös vankilana ja vähän kateeksi käy :D) Niitä The Belem leivoksia kanelilla Näkymät kämpän alaovelta Estorilissa on ruuhkaa koko kesän kuumimpana päivänä Estorilin maisemia

Huhhuh, johan on kiirettä pitänyt lomalla :O Käytännössä ainakin nää kaksi ekaa päivää on tullu oltua ihan lennossa, eikä kämpillä ole ehtinyt käydä kuin vaatteet vaihtamassa ja nukkumassa. Muttajoo, kämppä on kyllä aika hulppea 80 neliön lukaali Bairro Altossa, eli käytännössä kävelymatkan päässä kaikesta. Etenkin noista paikallisista baarikaduista, joissa on hinnat aika kohdillaan noin niinku suomalaiselle lompakolle :O Janoisille lukijoille tiedoksi, että Lissabon on varsin harkittava lomakohde, jos kiinnostaa yhtään toi yöelämä tai janon hillitseminen. Eurolla saa bissen, kolmella mohiton ja 5-6 eurolla sekin triplataan 0,75l mojitoksi. Ja baareja on, enemmän kuin kykenee laskemaan. Eilen tulikin otettua ns. löysät pois ja tänään sitten käytiin vaan kipaisemassa fiiliksen vuoksi. Sen lisäksi, että juoma on vähintäänkin edullista, saa myös ruokaa pätevään hintaan. Ollaan molempina iltoina käyty syömässä ihan huolella alkupala + pääruoka + jälkkäri ja viinipullo kyytipojaksi -taktiik...

Siitähän se ajatus sitten taas lähti, kun huurteisen siiderin äärellä tuli kesälomasuunnitelmat puheeksi ja Hanna mainosti posket hehkuen kolmen viikon reissua Espanja-Portugali -akselilla. Äkkiä olinkin ihan huomaamattani lupautunut liittymään retkueeseen Lissabonin päässä viikoksi. Ja ei siinä vielä mitään, enemmän on ehkä pelottavaa miten nopeasti ollaan tässä tilanteessa: tappamassa aikaa Münchenin lentokentällä odotellessa jatkolentoa Lissaboniin, kun äskenhän tästä vielä vasta pulistiin. Paitsi, että nyt väsyttää niin paljon, ettei järki kulje. Kuka oikeesti pystyy pokkana suunnitelemaan 6:55 lentoja, hä?! Suomalaiset nukkuu sillon vielä. Sitä paitsi tuossa on vielä tuo psykologinen faktori, kun oikeen kettuillakseen pitänyt saada lähtöaika kuuden puolelle. 4:30 oli kello soimassa ja soli kyllä kauheen kivaa, kun varmaan 2:30 käynyt unille. Koiratkin katto mua vähän niinkuin latvasta väljää, että mehän nukutaan vielä tähän aikaan. Loppupeleissä ei se aamulenkille l...