Retkiä ja elämää minivanissa

Kakkospäivä PP:ssä startattiin varsin epälomaisasti heräämällä kuudelta, ei tosin ihan huvikseen. Jostain syystä popittelivat musiikkia altaalla aika pitkään ja kun satutaan ihan vieressä olemaan, niin kuuluvuus ihan taattu. Siinä sitä sai sitten pophittien säestämänä metsästää unta lievän jetlagin lisukkeeksi. Ai että! Päivän agendalla oli retki Sabangin maanalaiseen luolaan ja sinne lähtö koitti siis 7:30. 

Samaan kyytiin ei ollut muutakuin yksi hotellihaku, mutta sitäkin vaikeampi. Resort oli jossain ihan puskassa ja kyytiläisetkin vielä kykenemättömiä ilmeiseen aikataulun tulkintaan. Siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt olla jo jonossa ulkona, nämä vesselit tempoi kaikessa rauhassa aamupalaa ja vieläpä pieni pukeutuminen piti suorittaa tän jälkeen. Käytännössä saatiin näitä saudiarabian ihmeitä odottaa varmaan kolme varttia ja siinä vaiheessa suomalainen alkaa tuprittaa savua hatusta - etenkin, kun pitänyt herätä ihan liian aikaisin, jotta itse on tikkana kyydissä kun kyyti tulee :D

Itse maanalaiseen jokeen on näköjään 1200 henkilön vrk-rajoite, joten suurin osa tähtääkin aamuun tästä syystä. Näiden öljyhemmojen takia oltiin sen verran myöhässä, että jäätiin mm ison koululaisryhmän taakse ja kyllä taas suomalaista sapettaa :D No, pääasia, että perille asti päästiin ja luolakin kaikkine stalagmiitteineen ja -tiitteineen tuli nähtyä ja varsin vaikuttava näkyhän tuo. Sinne siis mennään ensin venematka, kävellään niemen läpi, hypätään kanoottiin audioguidet korvassa ja käydään heittämässä kierros luolissa lepakkojen siivittämänä muutsma kilometri. 

Ehdittiin joskus kahden-kolmen maissa takasin, vähän lepoa altaalla, pientä tepastelua, hieronta illaksi ja safkaamaan - siinähän se päivä aikalailla paketissa. Aamulla meillä oli taas aikainen startti, kun oltiin napattu El Nidon kuljetus ja meidän hotelli on näköjään aina ensimmäisenä noukittava, startti jälleen 7:30. 700 pesoa maksoi hotellin kautta minivan ja todettiin sen hinnan olevan ihan ok, jos 250 pesoa olisi pitänyt jo maksaa pelkästä alle 10km kyydistä bussiasemalle.

Sellaisen 6-7 tuntia taidettiin matkaan käyttää aikaa kaikkine pysähdyksineen ja jengin kyytiin ja pois tuuppimiseen. Matkaa ei siis ihan kamalasti, mutta mutkiaset tiet ja ruuhkassa seisoskelu tekee omat taikansa. Vaan perile päästiin, olemme El Nidossa ja tällä hetkellä kirjoitusta näpytellessä täydellisessä pimeydessä: sähköblackout on tänään tavallista pidempi ja koko alueella eletään siis kynttilän valossa. Eksotiikkaa tämäkin :D