Satumaiset matkat

Näin loman varsinaisena vikana päivänä ollaan otettu aikamoisen relasti. Jälleen kerran tutulla kaavalla altaalla lekottelua äänikirjan tahtiin, josta sitten pienen hengenvedon jälkeen hotellilta matka syömään yhdistettyä lounasta ja illalllisista. Tällä erää kohteena venetsialainen satama ja sieltä grillissä kypsynyt merenelävämenu kahdelle. Miekkakalaa, ilmeisesti jonkinsortin merilahnaa, simpukkaa, katkarapua. Luonnollisesti kyytipoikana kreikkalainen salde ja karahvi talon viiniä. Jopa siis turistialueella pääsee kahden hengen illalliselta poistumaan alle 40e hintaan. Kaikenkaikkiaan varsin mukava alue illallistaa vaikkakin jokainen Yannis on pöperöään kovasti tarjoamassa. Ja mikä oli ilo silmälle ja sielulle, niin viereisessä tavernassa tuotiin keittiöstä jämiä sataman penkalle kissoille. Mä olen ainakin heti paljon enemmän kotonani sellaisissa kulttuureissa, jossa noita ihmisen parhaimpia ystäviä osataan arvostaa niinä itseinään, se kun tuntuu korreloivan muutenkin rennomman el...

Huomenna siis jo maanantai ja virallisesti loman vika päivä, kun tiistaina on kotiinkähtö. Tosin illalla vasta, mutta silti. Yikes! Tänään meillä oli siis auto vuokralla vikaa päivää ja suunnitelmat keskittyi etelä-rannikkoon. Ensitöikseen suunnalksi siis Prevali Beach, kunhan oli unihiekat karisteltu. Siinä menikin tovi, kun allekirjoittanut taisi koisata kymmeneen. No, on ainakin univelkoja otettu sitten takaisin ihan huolella, kun kerrankn saanut nukkua. Köröteltiin siispä Palm Beachille ja tuttuun tapaan eksoottisempaa maisemareittiä. Hei asfaltti on aloittelijoille! Neljä kilsaa ennen Prevalin luostaria voi siis kääntyä hiekkatielle kivisillalta tai vaihtoehtoisesti jatkaa suoraan hitusen aikaa ja vikassa mutkassa ajella sitten suoraan parkkikselle. Meidän reitti johdatti kahden tavernan pihaan, josta lyhyt 10 min rykäys vuoren sivua rannalle. Oikein nätti biitsipoukama tuo Palm Beach, vaikka 2010 alueella pyyhkinyt metsäpakot muistuttaa vielä mustunein puunrungoin asiasta. Vesi...

Noniin, tämän päivän osalta on käyty nyt myös eeppisessä Knossoksessa. Siis Minoksen ja minotaurusten maassa. Suoraan sanottuna en ny tiedä oliko se sen arvoista, että olisin ihan varta vasten bussilla sinne körötellyt, mutta näin muun toiminnan sivutuotteena voi sielläkin pistäytyä. Ehkäpä minun makuuni on vaan enemmän paikat, jossa on restauroitu vähemmän ja jätetty enemmän mielikuvituksen varaan. Tätä kuin vertaa johonkin Chichen Itzaan, niin enempi siellä lähtee ajatus lentämään. Mutta siis nyt on kulttuuria nautiskeltu viinin ohessa, rasti ruutuun! Sen lisäksi tehtiin pieni tournee Kreetan viiniseuduilla ja varsin näyttävät maisemat kyllä oli korkeiden vuorten välissä, kun laaksot oli täynnä vehreitä viinitarhoja. Ja paikallisia viinilaatuja tässä parhaillaankin maistellaan, kun kylmä kreetalainen valkoviini ryydittää blogin valmistumista. Takaisintulo matkalla tehtiin stoppi Balissa. Paikallisessa Balissa, joten on nyt Balikin nähty ;) Kyseessä siis varsin luonteikas pieni ky...

Pari päivää otettiin tuossa kärkeen lepiä niin pitkin yöunin, kuin altaalla varjon alla silmiä henkevästi lepuuttaen. Hirveen hyödyllisiä noi meidän harrastamat äänikirjat, kun jää aina kriittisiä osioita tarinasta kuulematta. Onneksi kuitennii kuunnellaan samaa kirjaa jakajalla, niin voi aina toiselta kysyä ja toivoa parasta, että mitä viimeisen puolen tunnin sisään tapahtui:D Mielensäpahoittaja on kuitenkin jo kunnialla kuunneltu molemmin korvin ja sitä myöten Emännän keittokirjan tärkeimmät reseptit hallussa;) Eilen lähdettin sitten ottamaan Rethymnonia haltuun ja loppujen lopuksi päädyttiin Fortezzalle. Käytiin ihan sisällä asti ihmettelemässä minkälainen linnoitus se oikein kyykkää 22-päivän piirityksessä. Sieltä sitten luonnollisena jatkeena matka jatkui vanhan kauunginosan kortteleihin ja siellä on oikeastaan se Rethymnonin pointti. Kauniita pieniä kujia, pikkukauppoja, paljon kukkia, metallisia parvekkeita, pieniä tavernoja rakennusten sisäpihoilla. Hitusen käytiin shoppaam...

Siitä onkin tosiaan jo aikaa, kun viimeeksi oltu pakettimatkailemassa. Portugalin Albufeirassa taisi edellinen äkkilähtö olla 2007, joten johan se on aikakin verestää muistoja matkustamisesta suomalaisten kanssa. Tällä erää ajatus lähti siis siitä, että suunniteltua Aasian pyrähdystä ei pääästy toteuttamaan Kaiuksen duuniaikataulujen takia ja toukokuussa en vaan n jaksa lähteä monsuunin alkuun sille suunnalle, kun aurinko on kuitenkin absolute must. Hyvin se aurinkko siell mollutteli itä-rannikolla, kun joitain vuosia sitten siellä hengattiin toukokuussa, mutta kun länsirannikon saaret olisi se seuraava juttu. Niimpä se ajatus kuopattiin ja katseet käännettiin äkkilähtöjen suuntaan sillä ajatuksella, että ei Turkkiin eikä Egyptiin. Finnmatkoilla tuli sitten naamakirjatarjoukset ja löinkin heti kiinni neljänsadan Kreetan reissuun. Sinäänsä ei paha hinta ollenkaan, kun reissun sai lyötyä lukkoon yli kk aiemmin ja sopivasti lähtöpäivä vappuaattona, jolloin Kaiuskin jopa sai pitää talvil...

Tänä vuonna siis hitusen erilainen vappu Rethymnonista. Tässäpä siis fiiliksiä parvekkeelta näin aamutuimaan. Siellä se merikin pilkottaa!